Valo

No niin, täällä ollaan taas tunteellisuuden puuskan vallassa ja sen seurauksena ajattelin kirjoittaa sellaisista asioista, joita jään kaipaamaan, kun muutamme tästä asunnosta.

Vaikeinta mun taitaa olla luopua tästä valosta ja asunnon valoisuudesta. Isot ikkunat vinosti itään ja länteen (ja pohjoiseen) mahdollistavat niin aamu- kuin ilta-auringonkin pääsyn kotiimme. Ilta-aurinko heijastuu myös vastapäisen talon ikkunoista ja iltaisin aurinko paistaakin siis kahdesta eri suunnasta.

Tulen varmaan aina muistelemaan haikeudella kesäiltoja, kun laskeva aurinko valaisee koko olohuoneen huikaisevasti. Harmi, kun en tähän hätään löytänyt arkistoistani kuvaa kyseisestä näkymästä. Mutta menneen viikon aurinkoisina päivinä napsin kuvamuistoja kyllä ahkerasti.

Shoppailemassa

Oltiin pitkästä aikaa perjantaina tyttöjen ja mummin kanssa Itäkeskuksessa. Näköjään ihan hyvä, että en käy vastaavissa paikoissa useammin, koska heti alkoi tämä rouva shoppailemaan. Helmille löytyi pari vaatetta kesäksi ja tietenkin mukaan tarttui myös sisustusaiheisia ostoksia.

En voinut olla täydentämättä Helmin kesävaatevarastoa, kun Lindexillä oli näin ihanaa kuosia!

Olen jo tosi pitkään tiennyt täsmälleen, minkälaisen päiväpeiton haluan sänkyymme ja nyt löysin sellaisen Stockmannilta. Myönnetään, että hupsua tehdä näitä ostoksia näin aikaisin, mutta en vain voinut jättää päiväpeitettä kauppaan, kun juuri oikeanlaisen löysin. Sain tosin vain syyttää itseäni, kun olen heittänyt menemään kanta-asiakkaan helmikuun etusetelit ja pulitin peitteestä siten täyden hinnan… Nyt tiedän, että vaikka alkukuusta olisi sitä mieltä, että "no en mä nyt sieltä mitään osta", niin loppukuusta asia voi olla ihan toinen.

Tiimari yllätti minut sisustustavaroiden myyjänä. Sieltä löytyi kaksi ihanaa ja todella edullista tyynyliinaa. 

Nyt vielä viime hetken siistimistä ja sitten taas luovutetaan koti tunniksi asuntoesittelijälle ja ostajaehdokkaille.

Uudet huonekalut

Uuteen kotiin ei ole tarkoitus hankkia vielä aluksi ainakaan kovin paljon uusia huonekaluja. Vanhoilla mennään: uudistetut vanhat, vanhat uudella paikalla, ihan vaan vanhat sekä muutamat vanhat vintiltä ja mökiltä ovat ihan oivia. Mutta muutamia hankintoja (eikä niin pieniäkään) olemme silti aikeissa tehdä.

Sohvahan on jo tilattu, mutta sille tarvittaisiin seuraksi sohvapöytä.

Työhuoneeseen kaivataan uutta (ja tyylikästä, mielellään ei kuitenkaan epämukavaa) työtuolia.

Tyttöjen huoneeseen lelujen, kirjojen ja muiden tavaroiden säilytysyksiköksi on kaavailtu Ikean Expedit-hyllyä.

Sitten on niitä, ”se olisi ihan kiva”-hankintoja, jotka eivät ole pakollisia ainakaan heti. Kuten lasikaappi olohuoneeseen (mihin saisi esille kauneimmat lasiesineet) ja pieni pöytä lastenhuoneeseen (tuoleja sen ympärille kun olisi jo valmiina odottamassa). Ja himopyykkääjänä ja -viikkaajana haaveilen luonnollisesti makuuhuoneeseen sijoitettavasta liinavaatekaapista.

Huonekalujen kuvat löytyivät Ikean, Artekin ja Iskun sivuilta.

Virkkaamista

En pidä itseäni minään käsityöihmisenä, vaikka olen aina silloin tällöin kutonut pipoja ja kaulaliinoja ja tyttöjen synnyttyä muutamia lastenvaatteitakin. Virkata en ole kuitenkaan osannut koskaan. Tai en ainakaan ole virkannut koskaan. Ennen kuin eilen.

Olen jo pidemmän aikaa haaveillut virkatuista säilytyskoreista. Ja erityisesti itse tehdyistä virkatuista säilytyskoreista. Ehkä asia oli viimein muhinut tarpeeksi pitkään jossain takaraivossani, kun päätin yrittää. Lisäpotkua antoi varmaankin Yhteishyvän viimeisimmässä numerossa ollut ohje (löytyy myös täältä), jota mukaillen tein ensimmäisen korini. Nyt on oikean käden peukalo melko kipeä, mutta kaksi koria valmiina. Ja mieli tyytyväinen. Osasin sittenkin!

Kiitokset kuuluvat myös seuraavalle sivustolle, koska mullahan ei ollut aavistustakaan siitä, mikä on esimerkiksi kiinteä silmukka ja miten se tehdään.

Seuraavaksi lisää koreja ja ehkä mattojakin... Ja virkatut/kudotut rahitkin, kuten vaikka tämä Luhdan, ovat kyllä aika ihania!

Kuva Hobby Hall

Haavekuvia

Blogin kirjoittaminen on tuonut mukanaan myös blogien lukemisen. Luinhan niitä ennenkin, mutta en ihan näin paljon. Parasta on, kun löytää ihanan blogin, joka on täynnä inspiroivia kuvia. Kuvia kodeista, jotka ovat juuri samantyylisiä, kuin haluaisin omankin kotimme olevan.

Kuva täältä

Tämä Lille Lykke -blogi on niinkin tuore tuttavuus kuin viime viikon löytö. En ole vielä edes ehtinyt tutustua siihen perin pohjin, mutta silti olen jo löytänyt niin ihania juttuja, että tuntuu ihan mahan pohjassa: ”Just tollanen! Ah, niin ihana!”. Siksi haluankin jakaa muutamia noista kuvista teidän kanssanne.

Ja tämä täältä

En ole varma nimikkeistä, mutta luulisin, että nämä kyseisen blogin esittelemät kodit edustavat skandinaavista sisustustyyliä. Tästä tykkään: valoisia koteja ja väripilkkuja vaalealla pohjalla!

Ja sitten vielä täältä

Teippaa se!

Olen jo jokusen kerran lueskellut erinäisistä lehdistä ja blogeista sisustajien suosiossa nähtävästi olevasta japanilaisesta masking-teipistä. Teippiaiheisia juttuja tarpeeksi nähtyäni päätin itsekin kokeilla ja tilasin Teippitarhasta alkuviikolla muutaman rullan.

Tuo masking-teippi on vähän maalarinteipin kaltaista läpikuultavaa teippiä, mitä löytyy mitä ihanimmissa väreissä ja kuoseissa ja eri paksuisina. Se on helppoa käsitellä ja se myös irtoaa helposti. Teippirullani saapuivat eilen postissa ja pyörivät olohuoneen pöydällä melkein tasan vuorokauden, ennen kuin teippailuvimma tänään iski.

 Myös olohuoneen karseahko seinäkello sai uuden ilmeen.

Ennen...

... ja jälkeen.

Olohuoneen verhot

Olen jostain lehdestä leikannut suunnitteluvihkooni seuraavanlaisen kuvan. Musta tuollainen isokuvioinen ja melko värikäskin (tai tuo kyseinen verho ei nyt ole niin kovin värikäs) verho on kivan näköinen.

Olen ihastunut Vallilan Mandariini-verhoon, josta juuri sopivasti on ilmestynyt nyt keväällä turkoosi uutuusversio. Tosin tuo keltainenkin on kiva, livenä se on melko paljon vihertävämpi. Kummatkin sopisivat olohuoneen tulevaan värimaailmaan. Vaikuttaa nimittäin kovasti siltä, että meidän 401-tuolit saavat turkoosin verhoilun.

Kuvat Vallilan kaksiosta

Hei sitten haluaisin kiinnittää huomionne tuohon tekstin loppuun. Olen lisännyt siihen tuollaisen tykkää-painikkeen. Laittakaa siis rastia ruutuun aina, kun joku teksti on teistä kiva/mielenkiintoinen/hauska tai muuten vain tykkäämisen arvoinen. Olisi nimittäin kiva tietää, mitkä jutut ovat suosikkejanne!

Ja sitten vielä: 

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Hankintoja huuto.netistä

No niin, meidän asuntoa on nyt esitelty mahdollisille ostajille ensimmäisen kerran. Ja koko eilinen (ja vähän tätä aamuakin) on käytetty paikkojen puunaamiseen ja siivoamiseen. Tunnelma on melkeinpä outo, kun kaikki tavarat on raivattu vaatehuoneeseen ja muutenkin kämppä on harvinaisen siisti. Väliaikainen tilanne tosin, koska varmasti taas ensi viikonloppuun mennessä täällä on niin asutun näköistä, että seuraavaa näyttöä varten pitää taas siistiä paikkoja muutama tunti ainakin… Sillä eiköhän niitä näyttöjä vielä jokunen ole jäljellä, vaikka täällä niitä kiinnostuneita oli tänään ihan kiitettävästi ollutkin. Pelkäsin jo nimittäin, että tänne ei tule ketään ja ollaan siivottu ihan turhaan.

Esittelyevakon aikana meillä oli aikaa ajella ympäri Espoota ja metsästää huuto.netistä huutamiani tuotteita.

Ikean Agam-juniorituolia olen katsellut sillä silmällä jo aikoja sitten ja nyt kun sen hankinta tuli ajankohtaiseksi, niin voi sitä pettymystä, kun tajusin, että niitä ei enää Ikeassa myydäkään. Tuolia metsästäessäni olen joutunut toteamaan, että en suinkaan ole ainoa, joka tuollaisen itselleen (tai siis lapselleen) haluaa ja niinpä hintaa kertyi ainakin yhtä paljon kuin uudelle samanlaiselle. Tämä kyseinen malli sopii sitten hyvin yhteen uuteen kotiin ruokapöydän ympärille tuleville pinnatuoleille.

Aino Aallon sammalenvihreistä/metsänvihreistä laseista olen purkanut tuntojani jo aiemmin. Meillä kun oli niitä enää viisi jäljellä. Laitoin vahdin huutikseen ja nyt reilun kuukauden odottelun jälkeen lasivarastomme sai täydennystä ja kasvoi kahdeksaan. Ja todella edullisesti (lasit maksoivat 3e/kpl).

Palaset

Meidän keskivertoa isompi vinttikomero on siis täpötäynnä tavaraa, josta osa pitäisi heittää pois, osa ottaa käyttöön uudessa kodissa ja osa myydä ennen muuttoa. Näihin myytäviin on kuulunut myös Ristomatti Ratian Palaset-kuutiot, joita meillä on yhteensä viisi (vaikka nyt löysin vain kolme valkoista, ruskeat ovat vielä jossain komeron perällä).

Tarkoitus on ollut siis laittaa nämä myyntiin huuto.netiin, mutta jostain syystä en ole millään raaskinut ja sen sijaan olen pohdiskellut niille käyttötarkoitusta uudessa kodissa.

No, ratkaisu löytyi uudesta Dekosta (2/2012). Teenpä niistä meille yöpöydät! Toinen niistä ruskeista muovikuutioista on myös avonainen yhdellä hyllyllä, sopivat hyvin siihen tarkoitukseen. En ajatellut maalata niitä ihan noin villisti kuin Dekon DIY-jutussa, vaan tällä hetkellä haluaisin maalata kuutiot valkoisiksi ja ehkä sisäpuolelta jollain muulla värillä. Sitä tuo artikkeli ei muuten kertonut, että miten muovikuutiot saa kiinnitettyä nätisti seinään…

Kuva Dekon (2/2012) artikkelista Do it yourself

Kahdelle on siis nyt käyttötarkoitus tiedossa, enää on jäljellä kolme ovellista. Ainakin meiltä puuttuu olohuoneesta sohvapöytä, hmm…

Armin päivä

Armilla oli lauantaina nimipäivä ja yksi Armin kummitädeistä muisti meidän palleroista ihanalla värikkäällä nimpparikortilla (kiitokset Hannalle!). Kortissa on sattuvasti juuri niitä värejä, joita olen tuumaillut lastenhuoneen pääväreiksi.

Vaikka en muuten punaista sisustussuunnitelmissani ole suosinutkaan, niin olen ihastunut ajatukseen, että sitä löytyisi tyttöjen huoneesta. Lisäksi punainen on siitä käytännöllinen, että meidän täpötäydeltä vintiltä löytyy paljon punaista tyttöjen huoneeseen keinutuolista lähtien. Ja vihreä, sininen ja keltainen sopivat hyvin punaisen seuraksi.

Myös tyttöjen leikkimatto sopii tulevaan väritykseen

Kirjoista

Mutta mitä tapahtui niille kirjahyllystä karsimilleni kirjoille? Niitä oli yhteensä 140 (mistä voi päätellä, että noin 300 on vielä jäljellä).

Lähetin kirjalistan sähköpostilla neljään eri antikvariaattiin, joista kolmesta otettiin yhteyttä. Yhteensä sain myytyä 30 kirjaa. Keskimääräinen hinta oli n. 1,50euroa/kpl (osasta maksettiin jopa 3euroa, osasta tuskin mitään). Kirjalistan lähettäminen etukäteen osoittautui hyväksi valinnaksi, sillä muuten olisin kanniskellut kirjoja ihan turhaan paikasta toiseen. Antikvariaatit ovat nimittäin aika nirsoja: harvat kirjat käyvät ja esim. kirjakerhojen kirjoja ei huolita ollenkaan (ikävä kyllä mun tarjoamista kirjoista noin puolet on kirjakerhokirjoja). Parhaiten kaupaksi kävivät harrastekirjat ja muutamat kaunokirjallisuuden edustajat (ja Agatha Christien dekkarit). Kunnon piti olla priimaa, mutta onneksi käsitys priimakunnosta oli aika laaja. Tosin jos irtokannet puuttuivat, niin ei kiitos.

Pinot tehty hyllyyn jäävistä kirjoista

Vielä on siis jäljellä yli sata kirjaa… Koetan keväällä myydä niitä kirpputorilla ja loput varmaan vien kierrätyskeskukseen. Tai sitten askartelen jotain kivaa. Pitäisiköhän harkita tämän kirjan hankkimista…

Kuva Atena kustannus

Tyttöjen juttuja

Kun tuossa aikaisemmin oli puhetta tyttöjen vaatekaapista, niin tässä tulee kuva nyt sitten siitäkin. Koska kaapissa on lasiovet, niin vaatteet on pakko viikata siististi. Mutta kuten sanoin, niin ei se kyllä mua haittaa. Helmikin tykkää tuosta kaapista, koska voi itse valita helposti vaatteensa. Ja joinakin päivinä myös Armin vaatteet. Yleensä Helmi valitseekin silloin tytöille mahdollisuuksien mukaan mätsäävät vaatteet. Ja Helmihän on todella tarkka, mitä itse laittaa päälleen. Yleensä kelpaa vain legginsit ja tunika/mekko tai joskus harvoin paita. Muita asukokonaisuuksia on ihan turha äidin ruveta tyrkyttämään.

Haluaisin saman vaatekaapin myös tyttöjen tulevaan huoneeseen. Katsotaan sopiiko se sinne ja kuinka tarpeellinen on, kun tytöillähän on sitten ihan oma vaatehuonekin. Joitain näteimpiä mekkoja ja muita vaatteita haluaisin laittaa esille myös vastaisuudessa, tosin en niin suuressa määrin, kuin kuvassa alla.

Ja vaikka lumi peittää jo osan meidän olohuoneen päätyikkunastakin ja vaikka tytöillä todistetusti on vaatteitakin aika lailla, niin silti mulla on kevättä rinnassa ja tilasin Helmille Bodenilta muutamia kesävaatteita. Tuolla brittiläisessä nettikaupassa on aivan mielettömän ihania värejä ja kuoseja! Melko tyyriitähän nuo vaatteet ovat, mutta mun uusi perusteluni kuuluukin "nyt kun on kaksi käyttäjää, niin voi ostaa myös kalliimpaa hyvälaatuista".

Tunteikkaalla tuulella

Juuri tällaisina aurinkoisina ja kirkkaina päivinä tästä asunnosta luopuminen tuntuu todella vaikealta. Kun valoa tulvii sisään joka suunnasta ja koti näyttää parhaat puolensa, niin melkein rupeaa itkettämään. En epäile muuttoa hetkeäkään, mutta vaikeaa se tulee silti olemaan. Tämä koti on kuitenkin mulle niin tavattoman tärkeä.

Hyvin sopivasti just tällaisella ilmalla meidän välittäjä kävi valokuvaamassa koko asunnon netti-ilmoitusta varten. Täällä on siis parhaillaan harvinaisen siistiä (lukuun ottamatta vaatehuonetta ja työhuonetta, joihin änkesin kaikki lelut ja muun irtoroinan valokuvauksen ajaksi). Välittäjän mentyä intouduin myös itse valokuvailemaan huoneita. Lähinnä muistoksi itselleni. Ajattelin kuitenkin laittaa niitä kuvia nyt tähän, että näette myös tämän lähtöpisteen, mistä me muutetaan. Onhan se varmaan mielenkiintoista vertailla sitten tätä asuntoa ja uutta, miten paljon sisustus muuttuu jne.

   

 

Sitten alkaakin ihan mielenkiintoinen ajanjakso, kun asunotonäytöt alkavat. Sittenhän tämän kodin pitää olla viimeisen päälle siisti parhaimmassa (tai pahimmassa, miten sen nyt ottaa) tapauksessa monta kuukautta. Eikä työhuoneeseenkaan voi säilöä kaikkea, kuten tänään.

Tässä siis se ei niin edustava työhuone...