Tipunkeltaista

Kun katsoo ikkunasta ulos, fiilis ei ole mitenkään kovin keväinen, vaikka vesisade onkin sulattanut lähes kokonaan eilen sataneen lumen. Kevät ja kesä sitä kuitenkin ovat jo kovasti mielessä. Esikoisen uudet tennarit saapuivat viime viikolla postissa ja saivat tyttären odottamaan entistä malttamattomammin vaaleankeltaisille kengilleen sopivia kevätkelejä.



Palmusunnuntai

Pääsiäinen lähestyy, mutta sitä suurempana shokkina allekirjoittaneelle tuli uutinen kellojen siirtämisestä kesäaikaan. Nytkö jo? Positiivinen yllätys, että kevät onkin ajallisesti pidemmällä kuin kuvittelin. Aamupäivä on kulunut päivystäessä virpojia ja kaivaessa esiin edellisvuosien pääsiäiskoristeita. Meiltä ei noitia tänäkään vuonna matkaan lähtenyt, vaikka asiassa päästiin jo keskusteluasteelle. Palkkiokippoa ja sen sisällön hupenemista tosin seurataan nyt sitten tarkasti, josko pari säästyisi omiinkin suihin.

Nämä kuvien koristeet askarreltiin jo pari vuotta sitten, ja ne ovatkin täällä blogissa vilahtaneet jo useampaan otteeseen. Toistaiseksi ajavat varsin hyvin asiansa väriensä puolesta. Pastellivärit ovat edelleen pop.





Ennen sadetta

Nämä asukuvat otettiin eilen, kun aurinko vielä pilkisteli pilvien takaa, mutta yltyvä tuuli ennusti iltapäivän sateita. Kun jalkaan sujahtivat tennarit ja päälle kevättakki. Iltapäivällä nimittäin jalkineiksi vaihtuivat kumisaappaat ja vettä hylkivä talvitakki oli huomattavasti parempi valinta. Ja päiväkodissa odotti kuraleikkeihin niin antaumuksella syventynyt pieni tyttönen, että kuraa löytyi vaatteiden ja pipon lisäksi aimo annos naamastakin.

Kehottaisin vielä kaikkia halukkaita, jotka eivät sitä vielä ole tehneet, vastaamaan pienimuotoiseen blogigallupiini tuossa oikealla. Vastausaikaa on enää muutama päivä.






Takki Ellos / neule Mango / hame H&M / huivi Asos / tennarit Converse / pipo omatekemä / laukku Boden

Pieni seilori

Kevätaurinko paistaa ja tämän tuoreen poikavauvan äidin viime päivien viihdytyksiin on luonnollisesti kuulunut kauppojen kevät- ja kesämallistojen vilkuilu. Uutuudenviehätyksen huumassa kahden tytön jälkeen tuolle pienelle pötkylälle tuntuu löytyvän vaikka mitä ihanaa kesävaatekaappia ajatellen. Aurinkoisten värien lisäksi silmää miellyttävät hillitty sinivalkoisuus, farkku ja raidat, ja juuri näitä aineksia näyttävät kaupat juuri nyt tarjoavan (nämä vaatteet bongattu H&M:n, Lindexin ja KappAhlin tarjonnasta). Ehkäpä meillä asuu ensi kesänä pieni seiloripoika.


1 / 2 / 3 
4 / 5 / 6

 7 / 8 / 9
10 / 11 / 12


Pieni numero

Saavuimme tänään päivällä vauvan kanssa kotiin ostarilta shoppailemasta ja etätyöpäivää viettävä mies huikkasi työhuoneesta appiukon tulevan kohtapuoliin työasioissa käväisemään. "Viitsitkö laittaa kahvin tippumaan". Kahvin keittämisen lisäksi tartuin myös rättiin ja imurin varteen, sillä viikonlopuksi kaavaillut siivoilut kaatuivat tyystin levottomasti nukkuneeseen vauvaan ja väsyneeseen äitiin. Nyt äiti oli kuitenkin jo virkeämpi (ja vauva jatkoi eteisessä päiväuniaan), ja alakerta kuta kuinkin edustuskunnossa puolessa tunnissa. Imurinkin ehdin ahtaa takaisin siivouskaappiin juuri ennen kuin ovikello soi. Samalla tuli myös pohdittua, että miksi siitä siivoamisesta pitää aina tehdä niin suuri numero. Hirveän iso urakka, jolle pitää varata koko päivä. Ja sitten kärsitään pölystä ja sotkusta, koska sellaiselle massiiviselle rupeamalle niin harvoin tuntuu olevan aikaa ja energiaa (varsinkaan tällä hetkellä). Tämä huusholli kaipaisi kyllä sitä valtaisaakin puunausta (taitaa olla nimeltään kevätsiivous), mutta käyttömukavuuteen ja (varsinkin lattialla makoilevan perheen nuorimman jäsenen) viihtyvyyteen vaikuttaa merkittävästi jo puolen tunnin uurastuskin. Koitan pitää mielessä.









Murroksessa

Uuden tulokkaan myötä elämämme on muuttunut monella tapaa, ja nämä muutokset heijastuvat varmasti jossain määrin blogiinkin. Toisaalta nyt kotiäitinä tämän oman mieleisen harrastuksen merkitys tuntuu kasvavan entisestään, ja elämän ja arjen tallentaminen ja jakaminen teille tuntuu entistä tärkeämmältä. Tuntuu, että blogi ja minä sen kirjoittajana haemme hieman uutta suuntaa. Mitään ihan hirveän suuria muutoksia tuskin tulee tapahtumaan, mutta haluaisin silti kuulla, mistä tässä blogissa tykkäätte ja mikä saa teidät tänne palaamaan. Jotta palautteen antaminen olisi mahdollisimman helppoa, väsäsin tuohon oikeaan yläreunaan yksinkertaisen gallupin. Minua kovasti nimittäin kiinnostaa (oikeastaan pakahdun uteliaisuudesta) tietää, mitkä tämän blogin aihepiireistä ovat niitä, jotka teitä erityisesti kiinnostavat. Myös mahdolliset toiveet, kehitysideat ja terveiset ovat tervetulleita ja niitä voitte jättää kommenttiboksiin, sähköpostilaatikkooni tai facebookin puolelle.

Kiitos vastauksistanne <3

P.S. Kollaasin kuvat kerätty tämän vuoden aikana julkaistuista postauksista.


Ilta-auringossa

Ihan tätä en olisi etukäteen osannut ennustaa, että nyt viitisen viikkoa synnytykseen jälkeen blogin postaukset käsittelevät vauvan lisäksi hyvin suuressa määrin omaa pukeutumistani. Vauva-aiheet nyt ovat jokseenkin loogisia, mutta että päivän asu -postauksia viikottain. Ja sitten taas toisaalta, tiheään ruokailevan vauvan kanssa kodin siivoamista voi vain suunnitella, toteuttaminen jää usein puolitiehen ja välttämättömimmän siistimiseen. Huusholli ei siis ole oikein edullinen kotiaiheisten postauksien kuvailulle. Sitten taas toisaalta sohvalla pikkuinen sylissään istuessaan voi hyvinkin pohdiskella kaikkien muiden päässä pyörivien asioiden lisäksi että mitä sitä laittaisi huomenna päälleen neuvolaan/kylään/mummille. Ja näiden suunnitelmien toteuttaminenkin on huomattavasti helpompaa. Että näin. Tässä taas yksi. Viikonloppuna (tai lähiaikoina) ajattelin kuitenkin koittaa nipistää jostain (ei bloggaamisesta sentään kuitenkaan) aikaa myös vähän perusteellisemmalle siivoussessiolle, joten ehkä niitä kotiin liittyviä kirjoituksiakin on taas jossain vaiheessa tulossa.






Neule Vero Moda / hame Asos / kengät Duffy

Tänään olohuoneessa

Tytöt päiväkodissa, vauva päiväunilla parvekkeella ja äidillä nenän edessä myöhästynyt aamukahvi ja kädessä kamera.

Tästä on tainnut olla puhetta joskus aiemminkin, että samalla kun lastenhuone yläkerrassa pysyy suhteellisen siistinä, niin olohuone muistuttaa usein taistelutannerta. Edelleen, vaikka kaksi isompaa nykyään usein vetäytyvätkin omaan huoneeseensa leikkimään joko yksin tai kaksin, ja vaikka koulutus leikkien korjaamisesta ja tavaroiden viemisestä omille paikoilleen tuottaakin vaihtelevasti tulosta.

Tällä hetkellä olohuoneesta löytyy jo kolmatta päivää jatkuva 5-vuotiaan eläinleikki, jonka tapahtumapaikkana toimii kalusteista tyhjennetty nukkekoti sekä pari irrallista lokaatiota. 3-vuotias on näköjään hiljattain leikkinyt nukeilla sekä uusilla juhla- ja kesäkengillään. Uutuutena pääasiallisesti matolle ja sohvalle levittäytyneiden leikkien seassa on nykyään myös vauvan viltti ja viihdytyspiste leluineen. Sormeni syyhyäisivät päästä vähän siistimään tilannetta (kun kerran iltapäiväkahviseuraakin on tulossa), mutta äitinsä järjestelyvimman ja sen aiheuttaman leikkejään uhkaavan potentiaalisen uhkan tiedostava vanhin tytär antoi lähtiessään kovan käskyn, että ympäri mattoa aseteltuihin lampaisiin, hirveen ja muihin eläinystäviin ei missään nimessä saa koskea. Satikutia on äidille joka tapauksessa tiedossa, sillä potkaisin vahingossa kahta possua lähestyessäni sohvaa kahvikuppeineni...







Vielä toinen

Kevätauringon innoittamana investoin vielä toiseenkin kevättakkiin. Tuohon ensimmäiseenhän oikeastaan investoi mies, joka osti takin minulle joululahjaksi (perinteidemme mukaisesti vasta joulun jälkeen). Siitä, että eteisen henkarissa roikkuu nyt toinenkin uusi takki näille ilmoille, voin oikeastaan syyttää pitkälti Pinterestiä (tietty myös itseäni). Kyseisessä sovelluksessa tulee nimittäin surffailtua nykyään aika usein vauvan ruokailuhetkien aikana, ja samalla kun etsin pukeutumisinspiraatiota tuolle mustalle takille niin kehitin itselleni pakottavan tarpeen myös harmaalle takille. Tässä sitä siis ollaan (tai oltiin). Poseeraamassa toisessa uudessa takissa keväisellä Lönnrotinkadulla aurinkoisena sunnuntaina.






Takki Vila (Nelly.com)* / farkut Only / neule H&M / kengät Duffy / huivi äidin virkkaama / aurinkolasit H&M / laukku Boden / pipo H&M (miestenosastolta)

*mainoslinkki

Mittoja

Edelliseen postaukseen lisäyksenä vielä pikkumiehen mitat eiliseltä neuvolakäynniltä. Kuukauden ikäisen pojan paino oli 4765 g (syntymäpaino 3722 g), pituus 55,5 cm (51 cm) ja päänympärys 38,5 cm (37,2 cm). Isosiskoihin verrattuna toistaiseksi mennään melko samoissa mitoissa, vauva sijoittuu tällä hetkellä tyttöjen väliin. Huomatkaa myös mittauskäynnille valittu, kummitädiltä lahjaksi saatu body. Kotiäidin huumoria, jota myös neuvolatäti arvosti :-D


Neljä viikkoa

Vauva on tänään jo neljän viikon ikäinen. Edelleen niin kovin vakava veikko, joka tarkkailee ympäristöään tuimasti ilmeenkään värähtämättä. Nukahtamishetkellä väläyteltyjen tahattomien hymyjen lisäksi tuota valloittavaa ilmettä on jaeltu varsin säästeliäästi, kerran isälle ja kaksi äidille. Toistaiseksi eniten vauvaa on hymyilyttänyt hoitopöydän viereen kiinnitetty neuvolasta saatu keltainen hymynaama, jolle flirttaillaan huomattavasti useammin kuin vanhemmille tai siskoille.

Varsin rauhallinen tapaus on vauva muutenkin. Jos itkettää, niin se johtuu lähes aina nälästä, joskus tylsyydestä tai vatsavaivoista, väsymyksestäkin. Iltaisin yöunille käydään yhdentoista aikaan ja päivä alkaa kahdeksan ja yhdeksän välillä. Siinä välissä vauva nukkuu n. 1,5 tuntia kerrallaan, heräten öisin säännöllisesti syömään 5 - 6 kertaa yössä. Alkuyön hieman pidempi unipätkä on siis toistaiseksi unohdettu. Päivisin torkutaan lyhyempiä pätkiä aamulla ja pisimmät yhtäjaksoiset unet iltapäivällä vaunuissa, joskus jopa kolmekin tuntia. Iltaisin seurustellaan ja taas torkahdellaan. Vaunujen ja ulkoilun tultua mukaan kuvioihin nukahtaminen päiväsaikaan sisätiloissa vaikuttaa muuttuneen hitusen haasteellisemmaksi.

Tiheän yösyömisen lisäksi vauva pitää vieruskavereitaan hereillä myös örisemällä ja natisemalla unissaan. Päivisin ollaan toistaiseksi vielä kovin vaitonaisia. Käsillä ja jaloilla huidotaan topakasti varsinkin silloin, kun alkaa olla nälkä. Seuraava neuvola meillä on vasta perjantaina, mutta kaksiviikkoisena rikkoontui neljän kilon raja ja ainakin itsestäni tuntuu, että pituuttakin on tullut lisää jo varmasti muutama sentti. Ensimmäiset pieneksi käyneet vaatteet on jo siirretty syrjään.






Tuttua väriteemaa

Näköjään kevät ja pieni poikavauva ovat saaneet minut pukeutumaan hempeään vaaleanpunaiseen jo useampana päivänä. Niin myös tänään, vaikka kevät tuntui räntäsateessa olevan taas vähän kauempana. Aamupäivän touhuihin (kameralle poseerauksen lisäksi) on kuulunut myös mekkojen ja äitiysvaatteiden raivaamista kaapista. Useat (oikeastaan kaikki) suosikkimekkoni saavat nyt nimittäin siirtyä sivuun ainakin seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Haikeaa, oikeastaan lähestulkoon kriisin aihe, varsinkin jos tykkää mekoista yhtä paljon kuin minä. Mutta onneksi on myös olemassa hameita. Ja uusi kevättakki. Joka voisi hyvinkin olla myös vaaleanpunainen, mutta onkin musta.







Takki Ellos*/ huivi Cubus / hame Mango / neule Asos / pipo omatekemä / kengät Clou / laukku Boden

*mainoslinkki