Hetken helle


Sunnuntaina aamupäivällä oli ainakin Helsingissä hetken aikaa niin kuuma, että pystyi kuvittelemaan itsensä jopa etelämmäksi. Viileäksi ilmastoidun myymälän sisätiloista sai astua nihkeään kuumuuteen ja auringon paahteeseen. Illuusio särkyi kuitenkin iltapäivällä, kun helle vaihtui raikastavaan kesäsateeseen ja edelleen yli 20 asteen, mutta ei enää paahtavaan, lämpöön. Perin suomalaiseen kesäsäähän siis.

Tämä alkukuusta ostettu mekko täyttää kätevästi ne kaksi ainoaa ostoslistalla ollutta toivettani: jokapaikanmekko ja olkapäät paljaaksi jättävä malli. Suomen kesän puolustukseksi on sanottava, että tällä asulla pärjäsi eilen iltaan saakka, ilmaston äkillisestä viilenemisestä huolimatta. Tänään tosin olikin sitten ihan toinen juttu, kun pojallekin piti pukea kurahousut pihalle.

Hei ja kameran takana hääri muuten jälleen esikoistytär.


Mekko Mango / kassi mummin virkkaama / sandaalit Asos / hattu Pieces / rannekorut tuliaisia

Juhannus siirtolapuutarhassa


Juhannus mökillä sittenkin. Vaikka meidän mökki onkin nyt sisältä jo ihan valmis, ovat pihattyöt vielä kesken, ja aluksi meinattiin, ettei vielä juhannusta mökillä siksi vietettäisikään. Työmaalla hengailu kun on vähän riskialtista tuon tuohukkaan taaperon kanssa. Mutta sitten päästiin valmiiseen mökkiin, joka oli niin ihanaihana, ettei sieltä olisi voinut keskikesän juhlaa pois olla. Lisäksi ilmat olivat tällä kertaa meidän puolella ja tihkusateinen aattoilta kuluikin mukavasti juuri sisätiloissa. Herkuttelun lisäksi saatiin jo vähän tavaroitakin paikoilleen, mutta yöksi ei vielä voitu jäädä, sillä patjat ja pimennnysverhot odottavat vielä kaupassa. Ennen kotiinlähtöä käytiin kuitenkin katsastamassa kokko ja mies pulahti mereen iltauinnille.

Ja se mökki. Enpä oikein usko vieläkään, että kyse on samasta rakkaasta röttelöstä kun noita sisätiloja nyt ihastelee. Sormet syyhyävät jo päästä kunnolla sisustamaan, mutta ajattelin (yrittää) ottaa rauhallisesti ja kuulostella, mihin suuntaan mökki tuosta muotoutuu.

Syntymäpäivä


Kyllä siinä syntymäpäivässä on erityistä taikaa vielä näin 34-vuotiaanakin. Aamulla herää harvinaisen hyvällä tuulella ja pukee päälleen synttärimekon. Lapset (jotka nekin ovat kumman kilttejä) saa houkuteltua ennätysvauhtia pihalle kun mukaan ottaa viltin, mehua ja keksejä. Lounaaksi on sattumalta omaa herkkuruokaa. Facebookiin ja kännykkään satelee onnitteluita koko päivän, ja sitten vielä saa ilmoituksen, että mökki on nyt sisältä ihan oikeasti valmis, vesikin on vedetty. Kotikin on suhteellisen siisti, pöydällä Hakaniemen torilta eilen hankitut pionit ja lampuissa vielä tyttöjen kaverisynttäreiltä unohtuneet ilmapallot. Illalla ulos syömään koko perhe ja tietty vilkaisemaan sitä valmista mökkiä. Niin ja aurinkokin paistaa. Tänään on hyvä päivä, mun päivä.

Tämän kesän tyyli


Ajattelin höpötellä tällä kertaa vähän enemmän tämän kesän pukeutumisestani. Muistatte varmaan, että ehdin ensin ihmeen lämpimän toukokuun yllättäessä jo tuskastella asiaa ja sittemmin myös kokea ahaa-elämyksen kesätyylini suhteen. Ymmärsin, että se unelmien kesägarderobi koostuu simppeleistä ja ajattomista vaatekappaleista, joissa esiintyy kohtuudella myös niitä omia suosikkielementtejä, kuten allekirjoittaneen tapauksessa pitsiyksityiskohtia, graafisia kuvioita ja vähän värikkäämpiäkin printtejä.

Ehkä mukavin juttu tuossa kesätyylihavahtumisessani oli huomata, että omasta vaatekaapista löytyy jo oikeastaan kaikki, mitä sitä kesää varten tarvitsee. Keräsin yllä olevan kollaasiin tämän kesän fiilikseen ja asuihin sopivia vaatteita Espritin verkkokaupan valikoimista. Osa melkein identtisiä jo omistamieni vaatteiden kanssa, mutta mukaan mahtuu myös muutama sellainen, joilla sitä omaa kesäasu-arsenaalia olisi kiva täydentää, kuten tuo turkoosi mekko, huivi ja bohoviboja henkivä tunika (pitsi<3). Tällä hetkellä siis allekirjoittanutta näyttää kovasti miellyttävän vaatteissa mukavuus, väljyys ja se jo mainittu yksinkertaisuus. Muuten simppeliä asua voi sitten helposti elävöittää koruilla ja muilla asusteilla. Väreissä mustaa, valkoista, vaaleanpunaista ja pikkuisen turkoosiakin. Yllättävää ehkä, että talvella kovasti suosimani harmaa ei kuulu ihan niiden suosituimpien värien joukkoon näin vuoden valoisimpana aikana.

Tämä kesän muotivillityksistä eniten olen lämmennyt noille olkapäät paljastaville puseroille ja mekoille, joista taisi hieman jo aikaisemmin olla puhettakin, ja ehkä ihan vähän tämä midihamefani voisi kuvitella käyttävänsä myös puolisääreen ulottuvia liehuvia culottes-housuja, vaikka luulenkin, että se ilmiö jää osaltani kokematta ainakin tänä kesänä. Mutta joo, se että maksihameet, lököhousut ja farkkushortsit löytyvät tältä listalta ei varmastikaan yllätä ketään. Kyseiset yksilöt kun ovat esiintyneet jo juurikin niissä tänä kesänä julkaistuissa asupostauksissa.

Sitten vielä kenkiin liittyvä maininta. Hankin keväällä tuollaiset nauhattomat mustat tennarit, koska edellisiltä kesiltä on jäänyt vähän sellainen fiilis, että jos sandaaleita ei oteta lukuun (ja niitä nyt ei ihan koko ajan voi Suomen suvessa valitettavasti käyttää), niin ikinä ei ole oikein ollut mitään kivaa jalkoihin sujautettavaa. Nuo tennarit ovat kuitenkin ratkaisseet sen ongelman mennen tullen.

Flamingosynttärit


Raportti esikoisen kaverisynttäreistä on jo muodostunut tämän blogin perinteeksi. Edellisvuosien synttäripostaukset löytyvät täältä ja täältä. Tänä vuonna pippaloiden tahattomaksi teemaksi muodostui flamingot, lähinnä Tiger-kaupan tämänhetkisen valikoiman mukaan. Kattauksesta ja istumajärjestyksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi pian 7-vuotias itse. Tarjoilussa luotettiin vanhoihin suosikkeihin, ja jokavuotisen aarteenetsinnän lisäksi ohjelmassa oli tänä vuonna myös päivänsankarin yhdessä isänsä kanssa suunnittelemat pallokisat.

Viimeisessä kuvassa näette jo juhlan jälkeisiä tunnelmia. Tytär lahjaksi saamansa Lego Friends -rakennelman kimpussa ja pikkuveli-ihmisimuri siivoushommissa pöydän alla. Tämä äiti ei kuitenkaan ehdi huoahtaa kuin hetkisen, sillä kohta täytyy lähteä kauppaan ostamaan täydennystä herkkuvarastoihin ja sen jälkeen leipoa suklaakakku. Huomenna nimittäin vietetään myös pian 5 vuotta täyttävän pikkusiskon kaverisynttäreitä. Niitä ekoja ikinä!

Juhliin lähdössä


Nämä viime lauantain asukuvat ovat varsin historialliset, sillä kameran takana ei suinkaan hääräillyt mies vaan esikoistytär. 6-vuotiaalla oli vieläpä ihan ensimmäistä kertaa äidin järkkäri hyppysissään ja näin hyviä kuvia tuli. Pian saattaa olla hovikuvaajan asema uhattuna (tosin en oikein usko, että se ihan hirveästi Anssia haittaisi).

Näissä aurinkoisissa lähtötunnelmissa fiilis juhla-asusta oli vielä varsin hyvä, minkä hymystäkin huomaa. Noh. Autossa matkalla huomasin, että veskasta irtoilee pinta. Juhlissa huomasin että 10 vuotta sitten Italiasta ostetuista kengistä murenee pohja. Ja kun niin laukku kuin kengätkin oli piilotettu kuopuksen rattaiden alakoriin ja hiippailin ventovieraan juhlaväen seassa paljain jaloin, onnistuin vieläpä kaataamaan maitokahvit helmalleni. Hameen sain onneksi kotona pelastettua (kiitos sappisaippualle!), mutta laukun ja kenkien (sen mitä niistä oli jäljellä) kohtalo oli huomattavasti synkempi.

 Hame Asos / pilottitakki Vero Moda / t-paita Vero Moda / kaulakoru Accessorize / laukku Accessorize / kengät Italiasta

Väliaikainen vihervarasto


Kyllä ovat ajat ja oma asenne muuttuneet. Kun viime kesänä mökille tuli lähdettyä harmillisen usein todella vastentahtoisesti, niin nyt tilanne on ihan toinen. Tyttöjen eskari- ja päiväkotipäivinä suuntaamme nuorimmaisen kanssa mökille harva se päivä ja muutenkin tuntuu siltä, että mökille tekisi mieli koko ajan. Lisäkannustimena tietenkin remontin edistyminen, jota on hurjan kiva seurata. Mutta lisäksi tänä vuonna puutarhatyöt ovat sujuneet kuin tanssi. Suorastaan nautin perennapenkkien siivoamisesta ja tänään tyhjensin jopa kompostin.

Vaikka sisätyöt ovat jo varsin hyvällä mallilla, niin mökin patio rakennetaan viimeiseksi, ja siitä syystä monet juuri patiolle ja sen ympäristöön kaavaillut kukat ja kasvit asustavat vielä toistaiseksi kotiparvekkeella. Täällä ne ovatkin minun ja ennen kaikkea kolmen apupuutarhurin hellässä huomassa. Apupuutarhureista selkeästi innokkain on tuo nuorin, joka äidiltä opitun mallin mukaisesti kastelee mielellään kukkia (tyhjällä) kastelukannulla ja lisäksi asiantuntevasti kokeilee, onko multa kosteaa. Muutenkin tuo pieni veijari (ihan kohta jo 1 vuoden ja 4 kuukautta!) matkii tällä hetkellä kovasti isompiensa tekemisiä ja seuraa perheen rutiineita. Onko mitään hellyttävämpää kuin nälkäinen pieni poika, joka tulee ruokalapun kanssa ilmoittamaan, että nyt lappu kaulaan ja ruokaa pöytään. Tai kun tyyppi ensin kikattaa hervottomasti äidin suihkiessa pienille käsivarsille ja jaloille aurinkorasvaa, ja kun rasvat on levitetty, tekee saman vielä keskittyneesti itsekin jo kiinni olevan putelin kanssa.