Paljain nilkoin poikaystäväfarkuissa

Otsikosta kävikin jo ilmi tämänpäiväisen postauksen kaksi tärkeintä teemaa. Uskaltauduin perjantaina lähtemään illan (työ)menoihin ilman sukkia ja riemu oli suuri, kun kymmenen jälkeen kotimatkalla ratikkapysäkillä tajusin, että ei ollut ollenkaan kylmä. Kylläpä tuli mannereurooppalainen olo, huhtikuussa ilman sukkia!

Ja sitten noista poikaystäväfarkuista. Ne ovat samaan aikaan ihanat ja hankalat. Ihanat, sillä tykkään niiden rentoudesta ja väri on just hyvä. Hankalat siksi, että en oikein toistaiseksi osaa pukea niitä kuin vain korkojen kanssa, lahkeet käärittyinä. Muuten ne ovat jotenkin, noh, liian rennot. Tämä tietenkin kaventaa hieman käyttömahdollisuuksia, mutta katsotaan, mitä kesä vielä tuo tullessaan. Toistaiseksi olen vielä toiveikas yhteisen tulevaisuutemme suhteen.





Farkut Lindex / toppi Vila / korkokengät Tamaris / laukku Boden

Sunnuntain saalis

Kuten sanottu, sunnuntaiaamupäivä kului rattoisasti Herttoniemessä. Pihakirppistapahtuma oli meidän perheen kannalta täydellinen konsepti: vanhemmille tuoretta kahvia, lapsille uusia leikkipuistoja, äidille kirppiskiertelyä ja koko poppoolle mukavaa yhdessäoloa ja kevätaurinkoa.

Kuvasaldo itse tapahtumasta jäi harmillisen laihaksi, mutta kirppissaalis sen sijaan oli omassa mittakaavassani todella onnistunut. Lamppu työpöydälle, tarhatossut Helmille ja lisäksi kaksi tosi mieluista kesämekkoa. Liehuva maksimekko meikäläiselle ja tuo Helmin oranssi kesämekko oli kyllä ehdottomasti paras kirppishankintani ikinä. Oikea helmi.




Asu pääsiäishäihin

Pääsiäisenä pääsimme Anssin kanssa juhlimaan myös tunnelmallisia häitä. Juhlissa oli täydellisesti onnistuttu yhdistämään perinteet ja hääparin luonne. Omannäköiset häät, mutta perinteitä kunnioittaen. Vaikka uudistuminen on aina hyvästä, niin itse koen, että perinteet huokuvat sellaista turvallista ja nostalgistakin jatkuvuutta, mikä saa ainakin minut liikuttumaan. Ihan mahtavat bileet, kiitos ja onnea vielä tuoreelle avioparille!

Asua häihin valitessani pohdin pitkään tyllihameen ja tämän vaaleanpunaisen midihameen välillä. Voiton vei lopulta kesäisempi midihame, kun kerran ilmakin oli niin aurinkoinen. Kenkien korkojen pituus kieppui siellä mukavuusalueen äärimmäisillä rajoilla, mutta hyvin niillä jaksoi pikkutunneille asti tanssia, vaikka varakengätkin olisivat olleet matkassa.





Hame ja kengät Asos / toppi Mango / laukku Boden / korvakorut TOKYOn joulumyyjäisistä

Viikonlopun menovinkki

Tänä viikonloppuna meidän perhe suuntaa itään useampaan otteeseen. Tänään olisi tarkoitus mennä mökille aloittelemaan puutarhakautta ja sunnuntaina ohjelmaan kuuluu aamupäiväkahvit ja kiertelyä Herttoniemen pihakirppiksillä. Keväisen kirppistapahtuman facebook-sivulle pääsee tästä. Katseltavaa (ja ehkä shoppailtavaakin) varmasti riittää ja lisäksi vanha Herttoniemi on alueena tosi idyllinen. Sinne siis, jos haluatte tehdä aurinkoisena sunnuntaina jotain vähän erikoisempaa!


Piilokoju

Pitkospuita on kävelty jälleen. Tällä kertaa ei tosin ihan Lammassaareen saakka, vaan pitkänperjantain luontoretkellä koluttiin Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen muita osia. Käytiin lintutornissa ihailemassa maisemia ja lintubongareiden järeitä kiikareita (ilman noita varusteita "lintuparatiisin" tähdistä ei näkynyt jälkeäkään), kerättiin keppejä matkakantamuksiksi ja seikkailtiin suhisevan kaislikon läpi piilokojulle.

Tuolla kaislikon keskellä on helppo unohtaa muun maailman läsnäolo, kaupungin läheisyys ja oikeastaan kaikki muukin. Miten niin lähellä voi olla paikka, jossa voi tuntea olevansa niin kaukana.







Kesän ensimmäisiä

Sanoinko jo, että pääsiäisenä oli ihan mahtava ilma, ette varmaan huomanneet? Niin mahtava, että kesää varten säilötyt pyjamahousutkin sai vetäistyä päälle. Täydellinen rentoilupäivän asu ja täydellisen rentoilupäivän kruunasi kesän ensimmäinen jäätelö Helsingin jäätelötehtaan kiskalta. Suklaata tietty, kuten aina. Sanokaa tylsäksi, mutta se vaan on niin hyvää. Enkä uskalla kokeilla muuta, koska olen varma, että loppupeleissä kuitenkin haikailisin sen suklaajäätelön perään.

Mies tilasi itselleen pienen pallon ja kun itse vuorollani kerroin, että "mulle sitten niin iso kun rahalla saa", niin sain kuulemma palloon vielä lisäksi sen Anssin jäätelöstä yli jääneen osan. Jäätelön syöminen kesti yli 15 minuuttia. Tälle hotkijalle se on pitkä aika.





Housut ja neule Only / huivi Marja Kurki / nahkatakki New Look / laukku Selected / tennarit Kolme60

Tylliä lankalauantaina

Mahtavan aurinkoinen pääsiäinen on nyt takanapäin ja olo on jopa vähän haikea näin arjen taas alettua. Loman ohjelmaan kuului mm. kahdet juhlat, joista toiset olivat 88-vuotiskahvit. Todellakin siis aihetta pukea ensimmäistä kertaa päälle mintunvihreä tyllihame, joka vilahtikin jo täällä. Hame on Blushfashionin valikoimista ja täytyy kyllä myöntää, että kyseisestä putiikista meinasi tilaushetkellä lähteä mukaan paljon muutakin. Ihania höyhenenkeveitä hepeneitä.

Tylliin tässä perheessä ovatkin aiemmin pukeutuneet vain tyttäret, joiden käytön jäljiltä kummallakin kiertäneen mekon helmat ovat muisto vain (nuorimmainen mm. huvitti itseään eräissäkin sukujuhlissa repimällä tylliä systemaattisesti riekaleiksi). En usko, että äidillä on tässä hameessa koskaan niin tylsää, että sitä pitäisi ruveta ainakaan repimään, mutta muuten kyllä ennustan sille kovaa käyttöä alkavana kesänä!






Tyllihame Blushfashion / neule Only / kengät Tamaris / laukku Boden / sormus Kooky Gems / nahkatakki New Look / huivi H&M

Viides vuodenaika

Esikoisemme kutsuu pääsiäistä nimellä munavuosi. Munavuosi on niin merkittävää aikaa, että se on päässyt vuodenaikojen joukkoon: syksy, talvi, munavuosi, kevät, kesä. Asiaan ehkä vaikuttaa pääsiäispupun piilottamien suklaamunien lisäksi myös se, että viime pääsiäisenä tuli askarreltua jos jonkinmoisia muna-aiheisia koristeita. Nyt niistä mieluisimmat ripustettiin oksaan. Ja tämä äiti on kiitollinen edellisvuoden ahkeruudesta, sillä tänä pääsiäisenä askartelurintamalla on pidetty huomattavasti matalampaa profiilia.

Meidän pääsiäiseen kuuluu tänä vuonna siivousta (mutta ei töitä!), juhlintaa useampaan otteeseen, sekä ainakin säätiedotusten mukaan lämpöä ja aurinkoa. Mukavaa, aurinkoista ja keväältä tuoksuvaa pääsiäistä!






Pääkalloja ja kengännauhoja

Myös hopean ystävä voi joskus haksahtaa kultaan. Jopa niin, että kun perusmustissa lenkkareissa on yksityiskohtana kultaiset kengännauhat, niin ne on pakko saada. Päätin siis minäkin ottaa osaa kevään kuumaan lenkkaritrendiin ja oikein repäistä etsiskelemällä mustia sellaisia. Mustat löytyivät ja vieläpä tällaisella pienellä ohittamattomalla yksityiskohdalla, kuin glitterkultaisilla kengännauhoilla. Jos minulle haluaa myydä jotain, niin kannattaa panostaa yksityiskohtiin. Ne yleensä osuvat ja uppoavat.

Myös kultaiset pääkallot vetosivat aikoinaan ja silloin ei haitannut, vaikka nekin olivat väärää jalometalliväriä (hah! näistähän siis on oikeat jalometallit kaukana). JOS kengännauhat ja korvikset olisivat olleet hopeiset, niin puoltava päätöksenteko olisi ollut muutamia sekunnin sadasosia nopeampaa.






Lenkkarit Shoeshibar / korvikset Accessorize / nahkatakki New Look / huivi Cubus / hame Vila / neule Mango / kassi Selected

Minttua, kiitos!

Jotenkin tuntuu, että toistan itseäni, mutta kyllä, niin kovasti tykkään vaaleanturkoosista väristä, jota mintuksikin voisi kutsua, että omistan tällä hetkellä peräti kuusi kyseisenväristä vaatekappaletta. Täällä eletään kiireisiä päiviä, mutta kevään tuloa ei voi silti olla huomaamatta ja sormet syyhyäisivät päästä järjestelemään vaatehuonetta keväisempään kuosiin. Vielä toistaiseksi niitä paksuja villaneuleitakaan ei kuitenkaan uskalla siirtää sivuun, mutta ei kestä enää kauan, kun kirmaan ovesta ulos uudessa mintunvihreässä tyllihameessani!






Mies maalaa

Sillä aikaa kun minä huhkin sunnuntaiaamuna salilla, olivat Anssi ja tytöt korkanneet uudet vesivärit ja viettäneet aamupäivän luovuuden parissa. Kotiin tullessa huomioni kiinnittyi erityisesti pikkuiseen paperiin, johon mies oli putsannut vesivärejä. Jotenkin sen värit ja lyhyet siveltimen vedot viehättivät tätä katsojaa niin paljon, että harkinnassa on suttupaperin kehystäminen (harmi, ettei se ollut kummankaan tytön luomus, siinä tapauksessa teoksen erityiskohtelu olisi hyväksyttävämpää ja ymmärrettävämpää).

Todellisen mestariteoksensa, meidän mökistä maalaamansa muotokuvan, armas mieheni olikin sitten jo kiinnittänyt kunniapaikalle. Huomatkaa, että vaimosta on otettu mallia kiinnittämällä kuva sisustusteipillä ja sijoittamalla se "huomaamattomasti" täydentämään olohuoneen printtikollaasia.




Keksikokeilu

Tiedättekö, yleensä unelmat kannattaa sanoa ääneen. Ihan jo siitä syystä, että ääneen sanottuaan niitä alkaa eri tavalla työstämään ja jossain määrin jopa toimimaan niiden toteuttamiseksi. Itse mainitsin täällä, että haluaisin oppia tekemään sellaisia iiiisoja ja pehmoisia cookieita. Tuota haavetta olen hautonut jo vuosia (hmm, ehkä jo vähän turhan aikaansaamatonta), mutta vasta, kun kirjoitin sen tänne blogiin, rupesi tapahtumaan. Ensimmäiset cookiet nimittäin leivottiin tänään ja vaikka lopputulos ei ihan vielä ollut toivotunlainen, niin ensimmäinen askel on kuitenkin otettu. Kohti cookieunelmaa.