Ihan tavallinen asu

Täytyypä todeta, että jos tuossa kesän lopulla kaipailin arjen ja sen rutiinien perään, niin nyt niitä sitten on saanut oikein tuutin täydeltä. Jo muutaman viikon ajan päivät ovat seuranneet melko tarkkaa arkista kaavaa ja viikonloppuinakin on chillailtu kotiympyröissä ainakin toisena päivänä. Ja se on aika ihanaa. Rauhallista arkea ja sitten jotain pikkuisen erityisempiä juttuja ripoteltuna sinne tänne. Tykkään.

Tämän arjen ylistyksen seuraksi sopii hyvin myös arkinen asu. Sellainen, jota on tullut aika usein pidettyä nyt syyskuussa. Lempifarkut ja lempipaita, joka tuntuu jo melko lailla haalistuneen ahkeran käytön ja lukuisten pesujen myötä.





Paita Vero Moda / farkut Crocker / huivi Twist&Tango / takki Seppälä / lenkkarit Shoe Shi Bar / laukku Boden

Poikasen uudet asusteet

Nyt ei vauvankaan päätä palele syysviimoilla, sillä neuloin poikaselle uuden tupsulakin jo pieneksi jääneen tilalle. Kaulakin on suojattu trendikkäällä tuubihuivilla. Näiden neulomusten lankana käytin alpakan villan ja silkin pehmoista sekoitetta, joten eipähän ainakaan pitäisi kutista. Ja kuten värivalinnoista huomaa, niin petrooli on viimein kolahtanut tähänkin osoitteeseen. Kun tuo väri jokin vuosi takaperin (vai milloin se oli) valittiin vuoden väriksi ainakin sisustuksen saralla, niin olin lähinnä järkyttynyt. Niin se mieli muuttuu.

Tämä lauantai onkin sitten muuten kulunut huushollia rymsteeratessa ja kuopuksen päivän asun lisäksi valokuvia on tullut otettua myyntiin menevistä tavaroista. Niiden oikeasti turhien lisäksi myyntiin pistetään pari huonekaluakin, sillä koti selkeästi kaipaa hieman uudistusta, mutta siitä aiheesta varmasti lisää myöhemmin.






Sadepäivän eväät

Lakkopäivän vuoksi tänään kokonaista kotipäivää viettää äidin ja pikkusisarusten seurana myös eskarilainen. Normaaliin perjantaiohjelmaan kuuluva reissu mummilaan jäi väliin, mutta sen sijaan täällä on leivottu sämpylöitä porkkanasosekeiton seuraksi. Samalla tuli myös jälleen kerran todettua, että meidän tytöt eivät näistä kasvissosekeitoista pahemmin välitä. Keskimmäisen spontaani kommentti oli "pahaa" ja esikoisen mukaan "vielä pahempaa kuin se mitä sä viimeksi teit" (se oli muuten lehtikaalikeittoa, toim. huom.). Hah. Jäipähän monta lounaskeittoa pakkaseen itselleni. Sämpylät sen sijaan tekivät kauppansa, ja lounaan aikana aamupäivän pimeä sateinen ilma rupesi kirkastumaan, joten seuraavaksi suunnataankin pihalle. Mukavaa viikonloppua kaikille!





Syksyn ensimmäiset

Viime viikolla aloitin jokasyksyisen neulomisen ja sen jälkeen puikkoja on ollut varsin hankala saada käsistä pois. Homma noudattaa jokseenkin samaa kaavaa vuodesta toiseen. Pari viikkoa menee lähes maanisessa neulomisvimmassa, sitten into vähän laantuu ja sitä ehtii tehdä taas muutakin.

Vaikka nyt mennäänkin siinä maanisessa vaiheessa (legoleikitkin sujuvat näppärästi neulomus kädessä, tytötkin taitavat ymmärtää tilanteen väliaikaisuuden), niin menneenä viikonloppuna sitä on ehtinyt tehdä kumma kyllä muutakin. Kokeilin uusia ruokareseptejä, joilla keräsin kiitosta miehen lisäksi myös lasten taholta (melko harvinaista meinaan), ulkoilin muun perheen kanssa kirpeän aurinkoisessa syysilmassa (ihan parasta), ihastelin suloista pientä tytön tylleröistä (ja ihmettelin, miten se oma rääpäle on jo seitsenkuinen pötkylä) ja vietin illat miehen (ja osan ajasta vauvankin) kanssa sohvalla television ääressä (katsottiin mm. Pedro Almodóvarin trilleri Iho jossa elän - aikamoinen). Oikein mukava viikonloppu siis, vaikka lauantaiksi kaavaillut design week -menot jäivätkin toteutumatta.



Treffimekko

Sitten se toinen heräteostokseni. Varmaankin ensimmäinen tummansininen vaate allekirjoittaneella pitkään aikaan. Mekko, joka sai nimekseen treffimekko, sillä muulloin sitä ei imettävä äiti oikein voi käyttää. Ellei sitten halua syöttää vauvaa helmat kainaloissa. Treffimekkoa täsmällisempi nimi olisi tosin ollut menossa ilman lapsia -mekko. Lauantaina en nimittäin päässyt treffeille, mutta sen sijaan ystävien kanssa syömään. Ilman lapsia ja mekko päällä. Vielä kun olisi saanut laittaa jalkaan sandaalit ja jättää legginsit kotiin. Nahkatakkia sen sijaan olikin jo (melkein) ikävä. Ja paksuja huiveja, neuletakkeja ja talvikenkiä.




Mekko Vero Moda / legginsit Pieces / kengät DinSko / nahkatakki New Look / laukku Boden / korvikset Kalevala Koru (äidin vanhat)

P.S. Jakku ei muuten olekaan Vero Modan vaan Onlyn. Pahoittelen väärää informaatiota.

Kuusi kuukautta

Tai no oikeastaan jo melkein seitsemän. Tässä kuussa opittu merkittävin taito on ollut ryömiminen, jonka vauva oppi justiinsa kuuden kuukauden rajapyykin paikkeilla. Ilman mitään varsinaista siirtymävaihetta. Ensin poika oli paikoillaan ja sitten ei enää ollutkaan. Nyt pötkylä liikkuukin sitten jo tomerasti ympäri huushollia pysähtyen tutkimaan milloin nukenrattaiden pyöriä, milloin kylpyhuoneen lattiakaivon kantta. Äidin lehdet ovat myös tosi kiinnostavia, ensin niistä revitään sivut, jotka sitten seuraavaksi rutistetaan mytyksi ja tungetaan suuhun.

Toinen alahampaista puhkesi kuuden kuukauden ja viikon ikäisenä, ja nyt näyttää siltä että vieruskaverikin näkee päivänvalon varmaankin ihan näillä näppäimillä. Myös pientä vierastamista on jo havaittavissa, omaan perheeseen kuulumattomille käännetään ensi pää, mutta kohta voikin äidin tai isän kainalosta väläytellä jo kujeilevaa hymyä.

Neuvolassa puolen vuoden ikäisen mitat olivat 8490 g (8260 g), 70 cm (67,5 cm) ja 44,8 cm (44 cm). Painoa ei siis ollut tullut kuin parisataa grammaa. Kuulemma tyypillistä tälle ikävaiheelle, kun kiinteiden syöminen ei ole (tai siis neuvolavisiitin aikana vielä ollut) alkanut ihan toden teolla.

Nyt poitsu kuitenkin syö jo äidinmaidon lisäksi soseita viisi kertaa päivässä ja päivärytmi on tällä hetkellä kutakuinkin seuraava:
klo 7 - 8 herätys
klo 9 aamupuuro + hedelmäsose
klo 11 lounas (kasvissose) ja päikkäreille 2 - 3 tunniksi
klo 14 välipala (hedelmäsose/rahka/jogurtti)
klo 17 - 18 illallinen (lihakasvissose) ja toiset päikkärit yleensä korkeintaan n. tunti
klo 21 iltapuuro + hedelmäsose
klo 22 - 23 nukkumaan

Päiväunirytmi on siis taas tauon jälkeen löytänyt takaisin uomiinsa, mutta yöllä vauva heräilee edelleen ainakin sen kolme, joskus jopa viisi kertaa. Ruokailu tapahtuu toistaiseksi sitterissä, sillä vielä poika ei istu ilman tukea, ja ulkona paikasta toiseen liikutaan edelleen joko pötköllään vaunuissa tai sitten repussa/liinassa.






Lehtilauantai

Tätä viikonloppua ehdin jo odottaakin innolla. Eilen nimittäin ainakin meidän lähikaupan hyllyyn ilmestyi kaksi lehtilemppariani. Ruotsalainen äitilehti Mama ja saman lehtitalon perhesisustuslehti Family Living. Tapoihini kuuluu hankkia kummatkin lehdet heti niiden ilmestyttyä. Tällä kertaa vieläpä samana päivänä.

Tuplapäivän lisäksi viikolla ilmestyi myös uusin Kidd.O, jonka senkin tulin ostaneeksi. Nyt on siis luettavaa pitkäksi aikaa. Todellakin, sillä toistaiseksi olen ehtinyt ottaa lehdistä vasta kuvia. Seesteistä lukuhetkeä (jonka siis oli määrä seurata näiden kuvien ottamista) nimittäin häiritsi kunnioitettavan paukahduksen saattelemana puhjennut liian täyteen pumpattu rattaiden kumi ja muutamaa minuuttia myöhemmin tv-tasolta pudonnut lasinen lamppu. Siinä ehti äiti-ihmisen sydän pamppailla pikkuisen ekstraa hetken aikaa, mutta onneksi suuremmilta vahingoilta vältyttiin.

Kahvin ja lehtien kyytipoikana niinikään lähikaupasta löytyneitä karkkihyllyn uutuuksia, Da Capo Biteseja. Suklaat on nyt syöty, mutta onneksi lehdet odottavat seuraavaa vapaahetkeä.





Mustavalkoinen jakku

Syysshoppailuteema saa jatkoa. Kuten pari postausta sitten mainitsin, niin löysin viikko takaperin Vero Modasta kaksi vaatekappaletta piristämään omaa syksyn pukeutumistani. Todellisia heräteostoksia kumpikin, sillä poiketessani kyseiseen liikkeeseen nuuhkimaan syysmuodin uusia tuulia ei päällimmäisenä tarkoituksena ollut hankkia mitään. Toisaalta jo pidemmän aikaa olen haaveillut omaan elämäntilanteeseeni sopivasta tarpeeksi rennosta jakusta, sekä yleisesti kuolannut mustavalkoisten kuvioiden perään. Juurikin mustavalkoinen kuviollinen rento jakku olikin siis kuin minulle tehty.

Sitten hieman äitirealitya samalta kauppareissulta. Luonnollisestkin huitelin ostoksilla nuorimmaisen kanssa, joka päätti herätä hieman hämmentyneenä ja itkuisena päiväuniltaan juuri sovituskoppien luona. Sain kuitenkin vaihdettua omat vaatteet kunnialla päälleni (vauvan viihdytysavuksi ilmaantui onneksi myös ystävällinen myyjä), ja lähdin kiikuttamaan ostoksiani kassalle vauva kainalossa. Ilmeisesti ennen nokosiaan ylensyönyt poika päästi kassamatkalla suustaan reippaan kokoisen puklun, jonka niin vaunujen työntöaisalle asettelemani sovittamani vaatteet kuin putiikin muutkin koltut kuitenkin täpärästi välttivät. Huh.





Jakku Only / farkut Crocker / toppi Asos / lompakko Ruotsista / sandaalit Asos / kello Daniel Wellington

Vauvan syysgarderobia

Syyskuu. Ja lapset pohtivat jo, mitä haluavat joululahjaksi. No joo, asioiden edelle menin kesällä itsekin, kun suurin osa vauvan syysvaatteista oli hankittu jo heinäkuun puolivälissä. Ennen kuopusta onnistuin lähes vuoden verran pidättäytymään lastenvaatehankinnoista niin hyvin, että tytöille tuli hankittua vain se välttämättömin (ja joskus ei sitäkään, kysykää vaikka esikoiselta, joka kärsi melkein puoli vuotta liian pienessä sadetakissa) muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Noh. Odotusaikana homma riistäytyi taas käsistä (luonnollisesti), ja nyt taitaa olla paikallaan vähän taas hillitä itseään ja kiristää kukkaron nyörejä tiukemmalle. Tässä siis kuitenkin puolivuotiaan vesselin uusia vaatteita, joita kesällä tuli hankittua niin Ruotsista (no sieltä Åhlénsilta) kuin koto-Suomesta lähimmästä Lindexistäkin. Oma suosikkini, pehmoinen karhukolitsi on Zarasta. Kaikki ovat kokoa 74 ja hämärästi muistelisin, että tuo 74 on sellainen koko, mikä menee käytössä melko pitkään, ellei poitsu sitten radikaalisti poikkea isosiskoistaan.