Pillit pussiin


Vietettiin tänään päivä mökillä ja valmisteltiin kaikki talvea varten. Kerättiin viimeiset omenat ja perunat, laitettiin luukut ikkunoihin ja siirrettiin puutarhakalusteet sisätiloihin. Olo oli varsin haikea, varsinkin kun vielä kuluneella viikolla ehdin fiilistelemään aurinkoisella mökillä peräti kahtena päivänä. Nyt kuitenkin mökkitoimisto sulkeutui ensi kevääseen saakka, vedet katkaistaan ensi viikolla, ja mökillä käydään enää lähinnä kääntymässä ja haravoimassa.

Samalla valmistelimme kuitenkin jo ensi kevättä, sillä valkosipulit ja tulppaanin mukulat kaivettiin maahan, ja pienimmät idätysruukut kuljetettiin kotiparvekkeelle odottelemaan. Takana on taas yksi ihana mökkikesä, josta toivon mukaan riittää energiaa ja muistoja myös niille tuleville pimeimmille kuukausille.


Kasvava neulepino


Kun yksi harrastus (mökki) on siirtymässä väjäämättä tauolle, niin toinen harrastus (neulominen) taas nostaa jo innokkaasti päätään. Mielessä olisi taas monta neulottavaa itselle ja muutamia myös muulle perheelle. Omien neuleprojektien kanssa ongelmaksi vain näyttää muodostuvan värin valinnan vaikeus. Sopivia malleja on löytynyt vaikka kuinka, mutta missä värissä niitä oikein neuloisi?

Keräsin kaikki itselle neulomani tekeleet kasaan, ja varsinkin nuo isommat neuleet kertovat aika paljon myös vaatekaappini värimaailmasta. Lisäksi tietenkin vaatteissa väreinä on musta ja valkoinen, jotka tuntuvat kuitenkin liian tylsiltä väreiltä neulottaviksi. Uusillekin projekteille näyttäisi siis pääsääntöisesti olevan tarjolla juurikin nuo kolme vaihtoehtoa: vaaleanpunainen, turkoosi (onneksi sentään aikamoinen sävyskaala) ja harmaa. Vai pitäisikö repäistä ja kokeilla jotain ihan muuta?


Kukkaloistoa puserossa


Juuri tällä hetkellä viikot tuntuvat kuluvan ihan hurjaa vauhtia. Vaikka työrintamalla ei elelläkään juuri nyt sitä hektisintä aikaa, niin kaikki muut menot ja jutut tuntuvat täyttävän viikot niin, että esim. blogin päivittämiselle ei näytä jäävän ollenkaan aikaa. Ja sitten toisaalta muut harrastukset, kuten neulominen ja lukeminen, ovat vieneet mennessään ja tuntuneet usein mukavammalta vaihtoehdolta oman ajan kuluttamiseen.

Näillä syyskeleillä ikuistamisen arvoisilta asukokonaisuuksilta tuntuvia päivän asuja on kertynyt useita. Pelkästään hellevaatteissa vietetyn kesän jälkeen farkut ja puserot (jopa sukkahousut!) tuntuvat piristäviltä, kun niiden käytöstä on kertynyt taukoa oikeasti jopa kuukausia. Ja tiedättekö mitä. En ole käyttänyt tänä syksynä nahkatakkia vielä ollenkaan! Tosin luulen, että siihen tulee muutos jo alkavalla viikolla.

Tässä siis yksi viime viikkoina päälle puettu asu. Farkut, kukkapusero ja lenkkarit vanhoja tuttuja, Maanantaimallin Huvitella-korvikset tilasin pari sunnuntaita sitten.

kukkapusero Pieces // farkut Lee // lenkkarit Gola // korvikset Maanantaimalli

Omenavuosi


Mökin historiankirjoissa vuosi 2018 tullaan muistamaan vadelma- ja omenavuotena. Jos valtava vadelmasato saattoi hieman loppupäästä kuivahtaa kokoon kuivuuden vuoksi, niin omenapuut eivät näytä poikkeuksellisesta kesästä kärsineen. Palstan kolmesta omenapuusta jokainen on tuottanut / tuottaa tänä vuonna ennätysmäärän omenaa. Ensimmäinen puu on pian satonsa antanut, keskimmäisen oksat notkuvat punaisina juuri nyt ja kolmannen satokausi on vasta aluillaan.

Meillä on leivottu omenapiirakoita ja -paistoksia, laitettu omenoita smoothien joukkoon ja syöty niitä sellaisenaan. Lisäksi keittelen pari kertaa viikossa mehumaijalla omenamehua seuraavien päivien tarpeiksi. Ystäviä on kutsuttu omenanhakuvierailuille, portinpieleen on laitettu omenoita ohikulkijoille ja mitähän vielä. Lisäksi erinäiset tuulenpuuskat ovat aika ajoin pudotelleet nurmikon punaiseksi, ja huonokuntoisten pudokkaiden vieminen pois palstalta on oma lukunsa. Onneksi mökkialueellamme on järjestetty omenakeräys huonoille omenoille!

Mutta tiedättekö mitä. Tästä kaikesta huolimatta omenat eivät ainakaan vielä pursua korvista ulos. Omenamehu maistuu koko poppoolle, oma yleensä niukkasatoinen suosikkipuukin tarjosi ennätysmäärän makeita omenoitaan, ja omenoiden nuokkiminen puusta poimurilla kuuluu edelleen suosikkimökkipuuhiini. Ehkä kuukauden päästä asia on jo täysin toisin, mutta vielä ainakin oman puutarhan omenat ovat ihana juttu.


Välikausiasu


Täällä löhöillään sohvalla, syödään irtokarkkeja ja nautitaan aika mahtavasta perjantaifiiliksestä! Lapsista 2/3 on sängyssä valmiina nukkumaan, 3-vuotias katsoo Postimies Patea tuossa vieressä (päiväkodissa nukutut päikkärit venyttää iltaa usein lähes yhteentoista), mies on salilla ja vedin itsekin pari tuntia sitten varsin onnistuneen perjantaitreenin, jonka jälkeinen puna vielä viipyilee kasvoilla (kuulun niihin, jotka muuttuvat treenatessan kirkkaan punaisiksi, ja tarkoitan siis ihan oikeasti kirkuvan punaisiksi). Ja mikä parasta, ehdin viimeinkin päivittämään blogia kiireisen viikon jälkeen.

Viime viikkojen sää on sallinut todellisen välikausipukeutumisen, kesävaatteiden ja syksyisten elementtien yhdistelyn. Kesän suosikit yhdistettynä syyslemppareihin eli tennareihin ja neuleisiin. Tykkään! Nämäkin housut nimittäin pakataan kesävaatelaatikkoon ihan pian. Keväällä tehty neuletakki sen sijaan on päässyt ulkoilutukseen monen kuukauden tauon jälkeen. Keväällä se ei takin virkaa montaa kertaa ehtinytkään suorittaa, kun jo siirryttiin lämpimämpiin keleihin. Nyt olen suorastaan ollut innoissani viileistä aamuista, kun se vihdoinkin on ollut tarpeen.


t-paita Vero Moda // housut Only // neuletakki itse tehty // kengät Vagabond // kaulakoru Accessorize

Kodin nurkkia


Yhtäkkiä elokuu on ohi. Koulun aloitus, omat työkiireet, harrastukset ja arki ovat vieneet vauhdilla mennessään, ja mennyt kuukausi tuntuu kadonneen taivaan tuuliin. Nyt onkin jo syyskuu, ja vaikka mökillä jatkuvat varsinkin omenoihin liittyvät askareet vielä useamman viikon ajan, niin katse kääntyy kotiin päin. Siivosin perjantaina pitkästä aikaa hieman perusteellisemmin, ja otin samaan syssyyn muutamia kotikuvia. Yläkerran huonevaihdoksen lisäksi mietinnässä on olohuoneen seinän maalaaminen, mutta saa nähdä, kauanko vielä kestää ennen kuin seinä tosissaan vaihtaa väriä harmahtavan turkoosiksi.