Loma Roomassa: kaupungissa


Rooman kokoisessa kaupungissa kaksi päivää on aivan naurettavan lyhyt aika, mutta näin jälkikäteen ajateltuna aika paljon ehdimme silti. Näimme Colosseumin ja Espanjalaiset portaat, odottelimme paavia Pietarinkirkon edustalla (turhaan, myöhemmin tosin kuulimme, että noin tunnin päästä käynnistämme paavi olisi ihan oikeastikin tullut parvekkeelleen tervehtimään), kävelimme Via del Corson päästä päähän Piazza Popololta Piazza Venezialle, maistoimme paikallisen asiantuntijan mukaan Rooman parasta jäätelöä (ja olihan se ihan mielettömän hyvää), leikimme lasten museossa (suosittelen varsinkin alle kouluikäisille) ja söimme vatsamme täyteen pastaa ja pizzaa (useasti). Ja ennen kaikkea nautimme kesästä! En ole tainnut koskaan ennen matkata syyslomalla etelän lämpöön ja olin suorastaan ällistynyt, että siellä sitä tosiaan vielä lokakuun lopussakin riittää. Pikkuisen päälle parikymmentä astetta on nimittäin aikamoista luksusta keholle ja mielelle, jotka ovat jo ehtineet unohtaa ne Suomen kesäpäivät aikoja sitten.

Koko perhe oli matkan päätyttyä sitä mieltä, että Roomaan on palattava (ekaluokkalaisen mukaan kahdeksi viikoksi). Seuraavalla kerralla käväisemme ainakin Villa Medicin puutarhassa (joka ikävästi oli juuri mennyt kiinni, kun sen portille ennätimme), majoittaudumme samaan hotelliin (yllä muuten näkymä meidän huoneen ikkunasta) ja syömme lisää jäätelöä.

Loma Roomassa: maalla



Vietimme syyslomalla neljä päivää Roomassa. Matkaan lähdettiin ennen kaikkea ulkomailla asustavan Anssin siskon syntymäpäiväjuhlien vuoksi ja meidän perheen lisäksi matkaseurueeseen kuuluivat myös Anssin äiti sekä veljen perhe. Syntymäpäiviä juhlittiin loman puolivälissä maaseudulla, ja tästä syystä nelipäiväinen reissumme jakautui kahteen yöhön maalla ja kahteen kaupungissa.

Loman alkupuolen majoittauduimme näissä hurmaavissa maisemissa noin tunnin ajomatkan päässä Rooman keskustasta. Kyseinen osittain jo etruskien ajoilta peräisin oleva pieni (loma)kylä viehättävine yksityiskohtineen vei ainakin allekirjoittaneen sydämen ja lapset sekä kolme serkkuaan ihastuivat tietenkin paikan suloisiin eläinasukkaisiin. Enpä yhtään ihmettele, että kaikenlaisten muiden juhlien lisäksi varsinkin häitä tuolla juhlitaan ahkeraan. 

Nämä kuvat ja tunnelmat siis matkamme maaseutuosiolta, kuulumisia kaupunkilomapuoliskolta seuraa seuraavassa postauksessa, joten pysykäähän kuulolla.


Projekti: unelmaneule


Olen jo jonkin aikaa etsinyt vaatekaappiini ihanaa ja lämpöistä neuletta. Pörröistä, pehmeää ja sellaista raikkaan hempeän harmaata, ja mahdollisimman hyvästä materiaalista. Kun lähinnä kotoa käsin suoritettujen etsintöjen seurauksena mitään juuri etsimäni kaltaista ei tuntunut suht kohtuuhintaisena löytyvän niin rupesin suunnittelemaan unelmaneuleeni tekemistä itse. Sittenhän ainakin saisi juuri sellaisen kuin haluaa (omien neulomistaitojen rajoissa tietty).

Projekti starttasi tosissaan tällä viikolla, kun poikkesin ohikulkumatkalla Snurreen ja löysin juuri visioihini sopivan väristä ja tuntuista lankaa. Sitten innosta piukeana kotiin ja heti kutimet käteen. Homma etenee, vaikkakaan ei ihan vielä kovin lupaavasti. Olen nimittäin ehtinyt purkaa aloittamani tekeleen jo kahteen kertaan. Mutta innostus ei ole laantunut ja lanka on ainakin täydellistä. Tästä on hyvä jatkaa.


Jotain petroolinsinistä


Mukavaa sunnuntaita! Itse istuskelen parhaillaan talomme saunakerroksen aulan turkoosissa nojatuolissa läppärin kanssa samalla kun tyttäret hippaavat seinän takana taloyhtiön kerhohuoneessa pihakaverin synttäreillä. Tällä tavalla äiti on muualla, mutta kuitenkin turvallisen lähellä. Ja minä saan laatuaikaa itsekseni. Järjestely joka sopii kaikille kolmelle (oikeastaan useammallekin, sen verran tarmokkaasti Anssikin hätyytti kovaäänistä naisväkeään juhlimaan).

Nämä hieman epätarkat tuulisen päivän asukuvat ja kärsivän näköiset ilmeet ovat eiliseltä. Hoksasin viime viikolla, kuinka hyvin tuo viime syksynä neulomani pääpanta sopii nutturan kaveriksi, ja sitä onkin tullut käytettyä ahkerasti lähipäivät kirpsakammaksi muuttuneessa syysilmassa.

 Takki Ellos / huivi Asos / panta omatekemä / tekonahkahame Vero Moda / neule Mango / lenkkarit Nike / laukku Boden

Mietteitä mökkikauden päättyessä


Mökki on nyt laitettu talviteloille sitkeästi lämpimänä ja aurinkoisena jatkuvasta syksystä huolimatta. Luukut ovat ikkunoissa, tavaroita tuotu kotiin talvehtimaan ja puutarhakin taitaa olla näin syksyä vasten paremmassa kunnossa kuin muutamana edellisvuotena (iso kiitos tästä talkooapuna häärineille ystäville <3). Ensimmäistä kertaa olo ei ole tässä vaiheessa pelkästään huojentunut ja helpottunut. Päällimmäisenä mielessä on sen sijaan ilo ja vähän haikeuskin. Olisihan siellä palstalla voinut hääriä pidempäänkin. Ja ennen kaikkea ensi kevättä odottaa jo malttamattomana. Uusia ideoita on mielessä vaikka kuinka ja toivon, että ensi vuonna voisi keskittyä paremmin puutarhaan nyt kun mökki on valmis. Tosin samalla myös hieman jännittää, sillä ensi kaudella puutarhurointi pitäisi mahduttaa töiden ja muun elämän lomaan kotiäidin arjen sijasta.

Vielä mökillä olisi tarkoitus käydä haravoimassa ja katsastamassa hiiritilanne (pieniä vieraita oli nimittäin papanoista päätelleen päässyt pari sisällekin, nyt mahdolliset vierailuaukot on kuitenkin tukittu). Satoakin tulee vielä: omenoita ja ehkä jopa kesäkurpitsaa. Monet perennat ja kukatkin kukkivat vielä täyttä häkää. Alkukesän perennoista osa jo toistamiseen.

Ja onpa muuten ihanaa, kun mökkikausi jatkuu pitkälle talveen ja sen ylikin oman puutarhan antimien ansiosta. Pakkasesta saa vadelmia pirtelöön ensi kevääseen saakka ja ruoka maustuu oman maan sipuleilla vielä muutaman viikon.


Lokakuun eka


Jälleen lauantai kun ei ole mitään ohjelmaa sovittuna. Tuntuu, että tänä syksynä tällaiset varsinaisesta ohjelmasta tyhjät vapaapäivät tuntuvat tosi tarpeellisilta ja rentouttavilta. Ehkä meidän perhe on tällä hetkellä niin paljon menossa, että joskus on kiva olla vain ja möllöttää kotona. Ja kerätä voimia huomiselle, joka onkin taas sitten aamusta asti kovin tiukasti aikataulutettu.

Nämä asukuvat ovat itse asiassa jo parin viikon takaa. Asussa näkyy muutamia tämän (tai oikeastaan joka) syksyn suosikkeja: neule, huivi ja huulipuna. Varsinkin noista huulipunista olen tänä vuonna innostunut ihan uudella tavalla ja tuo Lindexin pitkä neuletakki täyttää edellisen mystisesti kadonneen pitkän neuletakin jättämän aukon. Huivi puolestaan löytyi ensimmäiseltä visiitiltä töölöläiseen Relove-liikkeeseen. Kahvilan, lifestyle-puodin ja kirppiksen yhdistävä Relove saattaa hyvinkin olla se "aikuisten Vekarakirppis"*, millaisen löytämisestä olen jo jonkin aikaa haaveillut.

* itsepalvelukirppis, missä tekee ilahduttavia löytöjä ja saa myös omat vaatteensa hyvin kaupaksi

Neuletakki Lindex / farkut Crocker / t-paita Solid / huivi kirppikseltä / kengät Vagabond / huulipuna MAC matte lipstick "Russian red"