Lasitavaraa

Kun ottaa huomioon, että olemme ns. "nuori perhe", niin meiltä löytyy kaikenlaista lasitavaraa aika huikea määrä. Suomi-suunnittelusta matkamuistoihin. Käyttöastioista koriste-esineisiin. Esimerkkinä vaikka nämä Mariskoolit. Niitä on viisi. Kolme olen saanut perintönä, yhden saimme kihlajaislahjaksi ja yhden ostin itse Viking Linelta (?!).

Nyt on taas se aika vuodesta, kun uutta ylioppilasta juhlimaan kutsutut miettivät kuumeisesti lahjaideoita ja iltapäivälehtien suositut-listoissa juuri tuo Mariskooli usein rankataan viimeiselle sijalle. Pyydän anteeksi kaikilta viimeisten kymmenen vuoden aikana kirjoittaneilta ystäviltä ja sukulaislta, jotka lähes poikkeuksetta ovat saaneet tältä suunalta lahjaksi juuri tuon kyseisen lasiesineen. Ilmeisesti asumisympäristö on tehnyt tehtävänsä ja herättänyt minussa rakkauden suomalaiseen lasidesigniin ja Marimekkoon. Tätä sanomaa olen sitten jakanut Mariskoolin muodossa myös niille, jotka eivät ole asiasta välttämättä niin innostuneita...

Minusta Mariskooli on nimittäin ajaton ja monikäyttöinen aarre. Se toimii kukkaruukkuna, kynttilänjalkana, tuikkukuppina ja tarjoiluastiana muutamia käyttöesimerkkejä mainitakseni. Ja sitten vielä ne kaikki ihanat värit!

P.S. Itse en saanut ylioppilaslahjaksi yhtään Mariskoolia, mutta Aalto-maljakon kylläkin.

P.P.S. Ja Kivi-tuikkuja ei voi koskaan olla liikaa! Valikoimamme kasvoi eilen yhdellä, kun Sampo Pankki lahjoitti meille sellaisen sinisen onnistuneiden asuntokauppojen kunniaksi. Meidän koti on nyt siis ihan kokonaan myyty!

Tilannepäivitys

Hyviä uutisia: hyväksyttiin viime viikolla tarjous meidän asunnosta. Alkukaupat olisi tarkoitus tehdä ensi torstaina. Asunto ehti olla myynnissä n. viisi viikkoa. Meillä oli kolme näyttöä. Ihan hyvin kun ottaa olosuhteet huomioon: pitkä vapautumisaika ja putkiremontti tulossa. Saadaan kuitenkin asua tässä tarpeen vaatiessa kesäkuun loppuun. Eikä muuten tuntunut yhtään pahalta, vaikka asunnosta luopuminen on nyt siis todellista. Muutto etenee ja uusi koti lähenee. Ja kevätaurinko paistaa. Jee!

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Arnoldin lisäksi meillä asuu myös Sylvester ja John

Nyt niitä on jo kaksi!

Tyttöjen ristisäislahjaksi saamat enkelit

Hankintoja huuto.netistä

No niin, meidän asuntoa on nyt esitelty mahdollisille ostajille ensimmäisen kerran. Ja koko eilinen (ja vähän tätä aamuakin) on käytetty paikkojen puunaamiseen ja siivoamiseen. Tunnelma on melkeinpä outo, kun kaikki tavarat on raivattu vaatehuoneeseen ja muutenkin kämppä on harvinaisen siisti. Väliaikainen tilanne tosin, koska varmasti taas ensi viikonloppuun mennessä täällä on niin asutun näköistä, että seuraavaa näyttöä varten pitää taas siistiä paikkoja muutama tunti ainakin… Sillä eiköhän niitä näyttöjä vielä jokunen ole jäljellä, vaikka täällä niitä kiinnostuneita oli tänään ihan kiitettävästi ollutkin. Pelkäsin jo nimittäin, että tänne ei tule ketään ja ollaan siivottu ihan turhaan.

Esittelyevakon aikana meillä oli aikaa ajella ympäri Espoota ja metsästää huuto.netistä huutamiani tuotteita.

Ikean Agam-juniorituolia olen katsellut sillä silmällä jo aikoja sitten ja nyt kun sen hankinta tuli ajankohtaiseksi, niin voi sitä pettymystä, kun tajusin, että niitä ei enää Ikeassa myydäkään. Tuolia metsästäessäni olen joutunut toteamaan, että en suinkaan ole ainoa, joka tuollaisen itselleen (tai siis lapselleen) haluaa ja niinpä hintaa kertyi ainakin yhtä paljon kuin uudelle samanlaiselle. Tämä kyseinen malli sopii sitten hyvin yhteen uuteen kotiin ruokapöydän ympärille tuleville pinnatuoleille.

Aino Aallon sammalenvihreistä/metsänvihreistä laseista olen purkanut tuntojani jo aiemmin. Meillä kun oli niitä enää viisi jäljellä. Laitoin vahdin huutikseen ja nyt reilun kuukauden odottelun jälkeen lasivarastomme sai täydennystä ja kasvoi kahdeksaan. Ja todella edullisesti (lasit maksoivat 3e/kpl).

Tunteikkaalla tuulella

Juuri tällaisina aurinkoisina ja kirkkaina päivinä tästä asunnosta luopuminen tuntuu todella vaikealta. Kun valoa tulvii sisään joka suunnasta ja koti näyttää parhaat puolensa, niin melkein rupeaa itkettämään. En epäile muuttoa hetkeäkään, mutta vaikeaa se tulee silti olemaan. Tämä koti on kuitenkin mulle niin tavattoman tärkeä.

Hyvin sopivasti just tällaisella ilmalla meidän välittäjä kävi valokuvaamassa koko asunnon netti-ilmoitusta varten. Täällä on siis parhaillaan harvinaisen siistiä (lukuun ottamatta vaatehuonetta ja työhuonetta, joihin änkesin kaikki lelut ja muun irtoroinan valokuvauksen ajaksi). Välittäjän mentyä intouduin myös itse valokuvailemaan huoneita. Lähinnä muistoksi itselleni. Ajattelin kuitenkin laittaa niitä kuvia nyt tähän, että näette myös tämän lähtöpisteen, mistä me muutetaan. Onhan se varmaan mielenkiintoista vertailla sitten tätä asuntoa ja uutta, miten paljon sisustus muuttuu jne.

   

 

Sitten alkaakin ihan mielenkiintoinen ajanjakso, kun asunotonäytöt alkavat. Sittenhän tämän kodin pitää olla viimeisen päälle siisti parhaimmassa (tai pahimmassa, miten sen nyt ottaa) tapauksessa monta kuukautta. Eikä työhuoneeseenkaan voi säilöä kaikkea, kuten tänään.

Tässä siis se ei niin edustava työhuone...