Paikanvaihdos

Ostin perjantaisella kauppareissulla Deko-lehden uusimman numeron (perjantailehdestä saattaa muodostua pian perinne), ja eilen kerkesin sitä jopa vähän lueskelemaankin. Noin 15 minuuttia. Ihan riittävä aika, sillä lukuhetken aikana minut sai valtaansa hinku siirrellä vähän huonekaluja (näin käy muuten tosi harvoin, mikä ei ehkä ole se paras juttu kun tämän blogin aihepiireihin kuuluu myös sisustaminen). Inspiraatio oli niin ylitsepääsemätön, että lehden loppuun lukemisesta ei tullut mitään, vaan oli pakko keskeyttää lepotauko, rynnätä alakertaan ja ryhtyä tuumasta toimeen.

No joo, mistään kovin mullistavasta ei ollut kyse, sillä paikkaa ja tehtävää vaihtoivat vain ruokailutilan nurkassa keittokirjoja säilönyt vanha yöpöytä sekä sohvan kyljessä kyyhöttänyt, erinäisten asioiden säilyttimenä toiminut Ikean turkoosi kärry. Pieni muutos, mutta omiin silmiini merkittävä. Pääsinpä tekemään vielä vaatimatonta asetelmaakin, nyt kun joka paikkaan ulottuvista pikku kätösistä ei vielä ole pelkoa. Tuo vanha lamppu tosin odottaa vielä ehjää sähköjohtoa toimiakseen, mutta eipä se tuolla paikalla paljon valaisisikaan.

Nyt siirryn jatkamaan rauhallista ja pelkästään perheen kesken vietettyä viikonloppua. Viime viikonlopun hälinän jälkeen tällainen kotiviikonloppu (ihmisten ilmoille on pistäydytty ainoastaan eilen kirppisvisiitille ja tänään äänestämään) on kyllä tervetullutta vaihtelua. Ja illalla tietenkin jännätään vaalitulosta. Mukavaa sunnuntaita!

Kippopäivitys

Toukokuiselta Turkin matkalta meille kotiutuneet koristeelliset kipot ovat viimein löytäneet paikkansa (matkan ostoksia voi käydä vilkaisemassa täältä). Liila pääsi olohuoneen string-hyllyyn ja pienen turkoosin otin makuuhuoneeseen näppäräksi säilytyspaikaksi korvakoruille ja muille pienen pienille asioille.

Syksyn myötä olohuoneen värien päivityshalu alkaa taas nostaa päätään, ja täällä jo kovasti pohditaankin, minkälaista uudistusta sitä kaipaisi... 

Viisi vastausta

Sain jo jokin aika sitten Vanha matkalaukku -blogin Marjutilta viiden kysymyksen haasteen. Kiitos Marjut! Haasteeseen vastaaminen on arjen tuoksinassa vuorotellen jäänyt ja unohtunut, mutta nyt aion vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni. Tässä siis minun viisi vastaustani.

1. Lempivärini sisustuksessa
Tähän voisi luetella aikamoisen litanian, mutta jos valkoisen pohjavärin lisäksi pitää valita yksi, niin kaipa se sitten olisi ainakin näin keväällä tuo mintunvihreä/vaalea turkoosi.

2. Designesine tai -huonekalu, joka ei ikinä tule meille
En ainakaan usko, että meille koskaan tulisi kirkkaanvihreää tai pinkkiä Eero Aarnion suunnittelemaa Puppya, vaikka lapset varmasti tykkäisivätkin.

3. Hurmaavin henkilöhahmo tv:ssä
Täytyy sanoa, että tykkäsin kovin David Tennantin esittämästä Doctor Whosta.

4. Suosikki leivonnassa
Mutakakku, muffinsit ja korvapuustit, muun perheen toiveesta yleensä viimeiseksi mainitut. Itse tekisin ja söisin mielelläni mutakakkua, mutta se ei oikein uppoa noihin muihin. Isoja, pehmeitä cookieita haluaisin kovasti oppia tekemään!

5. Viisi blogisuosikkia
Tämä on se vaihe, kun haaste olisi tarkoitus laittaa eteenpäin viidelle suosikkiblogille. Ajattelin kuitenkin jakaa teille viisi ulkomaista blogisuosikkiani ja heittää haasteen kaikille, jotka siihen haluavat tarttua! Tanskalaisesta Emily Salomonin blogista kirjoitinkin jo aikaisemmin. Ruotsista löytyy ihana Så fint jag vill. Norjalainen Fjeldborg kuuluu pitkäaikaisiin suosikkeihini. Ranskalaisessa Petit sweet -blogissa on ihanan unenomaisia kuvia. Ja amerikkalainen Kendi Everyday on sopivan tavallinen tyyliblogi.

Syksyn ekat

Rakastan kynttilöitä, tuikkuja, erilaisia kynttilänjalkoja ja tuikkukippoja. Voisin hamstrata meille niitä loputtomasti. Kuitenkin se kynttilöiden ja tuikkujen polttelu tuppaa lapsiperheessä jäämään ihan käytännön syistä aika vähälle. Vaikka kynttilänvalo ja tunnelmointi ovat juurikin niitä syksyn hyviä ja kotoisia puolia, niin meillä raapaistiin tulitikku ensimmäisen kerran tänä syksynä vasta eilen. Ja eilen päivällä suoritetun kynttiläkuvaussession jälkeen se pitkään muhinut suunnitelma oli suorastaan välttämätöntä toteuttaa. Muu olisi ollut noloa ja tämän postauksen tekeminen turhaa. Todistusaineistoa viimeisessä kuvassa.

Lempiväriä ja aarteita

Olohuoneen string-hylly sai uuden järjestyksen jo jokin aika sitten ja nyt vihdoinkin innostuin sitä kuvailemaan. Nyt olen niin hyllyyn kuin koko nurkkaukseenkin todella tyytyväinen. Vaikka lamppu tekisi siitä varmasti valoisamman ja siten myös istutumman.

This is one corner in our living room. I love it. Especially the string-shelf looks as it should now.

Pientä järkkäilyä

Varsinainen kevätsiivous kummittelee toistaiseksi vasta jossain alitajunnassa, mutta (todella) pieni uudelleenjärjestely on asia ihan erikseen. Kuluneella viikolla tuli järkkäilytä hieman enemmänkin. Aina kun vain työt antoivat periksi. Kiertelin ympäri huushollia, suunnittelin ja siirtelin tavaroiden paikkoja. Uuden ilmeen saivat mm. ruokailutilan tauluhyllyt, jotka ovatkin näyttäneet samalta jo viime syyskuusta lähtien.

Yleensä pyrin myös piilottamaan luetut lehden melko pikaisesti kirjahyllyyn, mutta tällä kertaa kaivoinkin niitä esiin oivan pinon ja toistaiseksi ne ovatkin saaneet olla kärryssä yllättävän rauhassa. Kylläpä pienet muutokset piristävätkin kummasti!

Tänään luvassa järkkäilyä ja maalaushommiakin. Mukavaa lauantaita!

I made some (very) little changes during this week. It is funny how much even these little things can make a difference!

Maanantaita

Maanantaimasennuksen parantajat: kukka ja aurinko.

Ei nyt, että täällä mitään kovin massiivista alakuloa podettaisiin, mutta kyllä se fiilis kummasti paranee, kun aurinko paistaa ja kotonakin on jotain kaunista. Toivottavasti aurinko paistaa sielläkin!

P.S. Jo ennen joulua haaveilemani Nappulat kävin nappaamassa Iittalan lähikaupasta 30%:n alekupongilla sen viimeisenä voimassaolopäivänä. Viime hetkeen venyttämäni hankintapäätös oli oikea!

Sun and a flower makes this Monday a better day!

Stringin uusi ilme

Jossain vaiheessa tässä kuluneiden reilun kahden kuukauden aikana alkoi tyytymättömyyteni olohuoneen silmäteräni varustelua kohtaan kasvaa. Jotenkin String-hyllyn esineet eivät sopineet muuhun ympäristöön ja hylly vaikutti kovin tätimäiseltä. Joten pyhäinpäivän tienoille iskeneessä touhukkuudenpuuskassa järkkäilin sitten vähän sitäkin. Nyt on parempi. Muutos ei ole mitenkään hirveän radikaali, riittävä kuitenkin. Uutta ilmettä voi verrata vanhaan täällä.

I wasn't compeletely pleased with the items I had on my String-shelf. So I made some changes. You can see the old look here.

Pimeä päivä

Kuinka moni teistä tunnistaa Steiner-nuken..?

Tällaisina syksyisen sateisina päivinä muistaa, kuinka pimeää talvella oikeasti onkaan. Kun aamulla herätessä on pilkkopimeää. Kun keskellä päivää on niin pimeää, että kotona täytyy sytyttää kaikki valot. Ja kun illallakin pimenee jo ennen kuin koko perhe on ehtinyt kotiin. Ja silti oli pakko yrittää vähän kuvailla luonnonvalossa. Alimmassa kuvassa vanha käytöstä poistettu pussilakana, josta niin mielelläni taas ompelisin tyynyjä.

Sitten vähän valoisempiin asioihin (vaikka toistaiseksi ei tässä hämäryydessä ja pimeydessäkään mitään vikaa ole): blogilla on kohta viisikymmentä rekisteröitynyttä lukijaa! Tämä blogiemäntä rupeaa nyt miettimään teille pientä arvontaa tuon lähestyvän lukumäärän kunniaksi...

On a rainy and dark day like this it is easy to remember how dark it is going to be during the winter.

Siinä se on

30-vuotislahja mieheltäni. Luvattua aikaisemmin saapunut String-hylly. Oikean paikan ja porauskohtien mittaaminen oli jostain syystä työn ja tuskan takana, mutta nyt se on onnistuneesti seinässä. Ja se on ihana.

Tällä hetkellä hyllyyn on ladottu melko rennolla otteella lasitavaraa keittiön maljakkokaapista. Antaa ajan näyttää, mitkä esineet saavat hyllystä vakituisen oleskelupaikan.

Kiitos Anssi!

Lisää löytöjä

Täällä taas kylmä hiki alkaa nousta otsalle, kun pakkauspuuhissa ahkeroiduista juhannuspyhistä huolimatta hommaa tuntuu riittävän aikamoisesti.

Kuitenkin piti tulla kertomaan teille taas muutamista löydöistä. Eteisen yläkaappeja tyhjentäessäni löysin lautapelien takaa hyvinkin epämääräisen laatikon, jonka sisuksista paljastuivat seuraavat esineet.

Vanhaa piianpeiliäni olin varsinkin muistellut haikeudella nähtyäni samanlaisen täällä. Kylläpä ilahduin kun tajusin että se onkin vastoin muistikuviani tallessa. Ja tuo puhelin on kyllä myös aika ihana, katsotaan löytyisikö sille jostain paikka...

Lasitavaraa

Kun ottaa huomioon, että olemme ns. "nuori perhe", niin meiltä löytyy kaikenlaista lasitavaraa aika huikea määrä. Suomi-suunnittelusta matkamuistoihin. Käyttöastioista koriste-esineisiin. Esimerkkinä vaikka nämä Mariskoolit. Niitä on viisi. Kolme olen saanut perintönä, yhden saimme kihlajaislahjaksi ja yhden ostin itse Viking Linelta (?!).

Nyt on taas se aika vuodesta, kun uutta ylioppilasta juhlimaan kutsutut miettivät kuumeisesti lahjaideoita ja iltapäivälehtien suositut-listoissa juuri tuo Mariskooli usein rankataan viimeiselle sijalle. Pyydän anteeksi kaikilta viimeisten kymmenen vuoden aikana kirjoittaneilta ystäviltä ja sukulaislta, jotka lähes poikkeuksetta ovat saaneet tältä suunalta lahjaksi juuri tuon kyseisen lasiesineen. Ilmeisesti asumisympäristö on tehnyt tehtävänsä ja herättänyt minussa rakkauden suomalaiseen lasidesigniin ja Marimekkoon. Tätä sanomaa olen sitten jakanut Mariskoolin muodossa myös niille, jotka eivät ole asiasta välttämättä niin innostuneita...

Minusta Mariskooli on nimittäin ajaton ja monikäyttöinen aarre. Se toimii kukkaruukkuna, kynttilänjalkana, tuikkukuppina ja tarjoiluastiana muutamia käyttöesimerkkejä mainitakseni. Ja sitten vielä ne kaikki ihanat värit!

P.S. Itse en saanut ylioppilaslahjaksi yhtään Mariskoolia, mutta Aalto-maljakon kylläkin.

P.P.S. Ja Kivi-tuikkuja ei voi koskaan olla liikaa! Valikoimamme kasvoi eilen yhdellä, kun Sampo Pankki lahjoitti meille sellaisen sinisen onnistuneiden asuntokauppojen kunniaksi. Meidän koti on nyt siis ihan kokonaan myyty!