Pimeä päivä

Kuinka moni teistä tunnistaa Steiner-nuken..?




Tällaisina syksyisen sateisina päivinä muistaa, kuinka pimeää talvella oikeasti onkaan. Kun aamulla herätessä on pilkkopimeää. Kun keskellä päivää on niin pimeää, että kotona täytyy sytyttää kaikki valot. Ja kun illallakin pimenee jo ennen kuin koko perhe on ehtinyt kotiin. Ja silti oli pakko yrittää vähän kuvailla luonnonvalossa. Alimmassa kuvassa vanha käytöstä poistettu pussilakana, josta niin mielelläni taas ompelisin tyynyjä.

Sitten vähän valoisempiin asioihin (vaikka toistaiseksi ei tässä hämäryydessä ja pimeydessäkään mitään vikaa ole): blogilla on kohta viisikymmentä rekisteröitynyttä lukijaa! Tämä blogiemäntä rupeaa nyt miettimään teille pientä arvontaa tuon lähestyvän lukumäärän kunniaksi...

On a rainy and dark day like this it is easy to remember how dark it is going to be during the winter.

8 kommenttia

  1. Minä tunnistan Stainer-nuken, itsekin sellaisen väkertäneenä ja entisenä Stainerin kasvattina :). Ihana blogi sulla täällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja jee, tuo kyseinen yksilö tuossa sohvalla on se oma kouluaikainen tekeleeni:-)

      Poista
  2. Ihanan kaunis ja harmoninen koti teillä! Täynnä ihanaa inspiraatiota ja monia omia suosikkeja!

    Oletko jo muuten blogannut mistä tuo hurrrrmaava pöllö on kotoisin? Siis tuo isompi joka näyttää vähän jonkinlaiselta rasialta, mahtaako olla rasia?

    On tosiaan tosi pimeää. Tuntuu kuin kesää ei olisi koskaan ollutkaan. Muumilaakson marraskuu kirjassa on hyvä lause joka kuvastaa sitä joka syksyistä järkytystä ja hämmennystä joka valtaa kun tajuaa että pimeät kuukaudet on edessä. Huohh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoista!:-)

      Tuo pöllö on tosiaan siis säästörasia (ja oikeasti pehmeä!), tuon omani ostin urban a*:sta Helsingistä ja se on KG Designin käsialaa!

      Ja hei mun täytyykin kurkata tuo syyslause Muumilaakson marraskuusta.

      Poista
  3. On kyllä tosi pimeää. Ei meinaa aamulla tajuta olleenkaan, että ylös täytyy nousta kun vaan niin synkkää. Yök. Toi lakanakangas on ihana! Meillä oli mummolassa just tuota kuosia lakanat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä kans tykkään hirmuisesti tuosta kankaasta! Yhdestä tein Helmille pussilakanan ja noita taitaa olla vielä jossain kolmaskin, samanvärinen, mutta pikkaisen eri kuviolla. Nuo lakanat oli meillä käytössä niin kauan, että rupesivat repeilemään...

      Poista
  4. Teidän kodista löytyy kyllä ihania väripilkkuja tätä mustaa vuodenaikaa piristämään!

    Blogissani on sinulle haaste :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:-) Ja kiitos haasteesta, sattuipa sopivasti, koska juuri astia-aiheinen postaus on ollut mielessäni toteuttaa muutenkin!

      Poista