Kyllä sitä kotiäidillä on joskus pienet ilot ja pinnalliset murheet.
Päivää piristää kummasti, kun sille kotiin jäävälle lapsukaiselleen laittaa jotain kivaa ja värikästä päälle. Jos mahdollista, taapero on siten vielä suloisempi. Mutta jo valmiiksi murehduttaa, että tuokin iki-ihana raitamekko jää kohta pieneksi (ja tuo vielä ihkumpi sen sisällä kasvaa isoksi). Jos sitä osaisi jo kaupassa tietää, mistä vaatteesta tulee se ehdoton suosikki, niin sitä varmasti ostaisi kaikissa koissa. Murrosikään asti.
P.S. Tässä siis tyttären päivän asu. Jos joku ei vielä ole tietoinen, niin äidin päivän asuja ja muuta pinnallista (mutta välillä ainakin itselle niin piristävää) höpinää voi käydä lueskelemassa täällä.
Today's outfit by the 1,5-year-old.
by Sanna M.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogia kirjoittaa Sanna, hetken vielä kolmekymppinen neljän lapsen äiti, vaimo, yrittäjä, puuskittainen sisustaja ja aloitteleva siirtolapuutarhuri. Blogissa tarjolla pastellisia kotijuttuja, päivän asuja, neulomisprojekteja, mökkielämää sekä aika paljon kaikkea muutakin.
Instagramissa:
@kotisaarensanna
@kotisaarenkesakeidas
Kuvat ovat omiani, ellei toisin mainita. Ethän siis kopioi niitä ilman lupaani! Kiitos!
Archive
-
►
2022
(1)
- ► helmikuuta (1)
-
►
2021
(15)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (2)
- ► maaliskuuta (4)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (2)
-
►
2020
(6)
- ► joulukuuta (1)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (1)
-
►
2019
(45)
- ► joulukuuta (3)
- ► marraskuuta (1)
- ► toukokuuta (6)
- ► huhtikuuta (3)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (6)
- ► tammikuuta (6)
-
►
2018
(69)
- ► joulukuuta (5)
- ► marraskuuta (3)
- ► heinäkuuta (6)
- ► toukokuuta (6)
- ► huhtikuuta (8)
- ► maaliskuuta (6)
- ► helmikuuta (7)
- ► tammikuuta (7)
-
►
2017
(83)
- ► joulukuuta (8)
- ► marraskuuta (7)
- ► heinäkuuta (8)
- ► toukokuuta (5)
- ► huhtikuuta (7)
- ► maaliskuuta (8)
- ► helmikuuta (8)
- ► tammikuuta (8)
-
►
2016
(98)
- ► joulukuuta (8)
- ► marraskuuta (8)
- ► heinäkuuta (6)
- ► toukokuuta (7)
- ► huhtikuuta (11)
- ► maaliskuuta (12)
- ► helmikuuta (11)
- ► tammikuuta (10)
-
►
2015
(134)
- ► joulukuuta (11)
- ► marraskuuta (13)
- ► heinäkuuta (7)
- ► toukokuuta (14)
- ► huhtikuuta (14)
- ► maaliskuuta (14)
- ► helmikuuta (11)
- ► tammikuuta (13)
-
►
2014
(135)
- ► joulukuuta (13)
- ► marraskuuta (14)
- ► heinäkuuta (3)
- ► toukokuuta (15)
- ► huhtikuuta (14)
- ► maaliskuuta (12)
- ► helmikuuta (10)
- ► tammikuuta (13)
-
▼
2013
(185)
- ► joulukuuta (16)
- ► marraskuuta (21)
- ► heinäkuuta (13)
- ► toukokuuta (5)
- ► huhtikuuta (11)
- ► maaliskuuta (19)
-
▼
helmikuuta
(19)
- Nyt se tapahtui
- Bodenin kevätale
- Yksi viikko takana ja kaksi edessä
- Äidille kans
- Pientä ja pinnallista
- Väliaikatietoja
- Puhdistus
- Värit on POP
- Neljä kaverusta
- Ovi ihaniin koteihin
- Tyylipäiväkirja
- Rakennuspuuhissa
- Unettavaa
- Korkokengät
- Ärtsyä pinkkiä
- Maanantaita
- Lukulamput
- Naisväen juhla-asut
- Perjantaipuuhaa
- ► tammikuuta (23)
-
►
2012
(233)
- ► joulukuuta (22)
- ► marraskuuta (22)
- ► heinäkuuta (25)
- ► toukokuuta (25)
- ► huhtikuuta (22)
- ► maaliskuuta (17)
- ► helmikuuta (13)
- ► tammikuuta (11)
-
►
2011
(1)
- ► joulukuuta (1)
Se mikä tuottaa iloa ei voi olla pinnallista;) Mullakin on muutama vaate pojilla mitä kadun, etten ostanut niitä kokoon 140 asti, jonka jälkeen lapsilla valitettavasti alkaa olla jo oma tyyli, ettei äitin valitsemat käy edes palopuheita pitämällä;D
VastaaPoistaT. äiti joka pakko puki yhden tyttäristään vaaleanpunaisiin 5.luokkaan asti ja nyt tyttö 19 yhä vihaa sitä väriä;)
:-) Joo, siis meillä tuo kolmevuotias ei enää suostu laittamaan päälle, mitä äiti ehdottaa, edes niitä palopuheita pitämällä, maanittelemalla tai uhkailemalla...:-D
PoistaPienet ilot on helpoiten saatavilla ja sehän on hyvä vaan, että murheet jää pinnallisuuteen.
VastaaPoistaAnssi
Totta puhut! Se, että ilot on pienet ja murheet pinnallisia kertoo siitä, että kaikki on ihan hyvin.
Poista