Yksi ”sitten kun”, mistä olemme Anssin kanssa samaa mieltä,
on se haave, että uuteen kotiin olisivat sukulaisemme, ystävämme ja tuttumme tervetulleita
lyhyelläkin varoitusajalla. Toivoisimme, että vieraita kävisi paljon. Vietettäisiin
aikaa yhdessä läheisten kanssa.
Ei niin, että vieraita kutsutaan pari kertaa vuodessa ja
niitä vierailuja edeltää hirvittävä stressi siivoamisesta ja tarjottavista. Vaan,
että enemmän tehtäisiin vaikka ruokaa yhdessä tai vain kahviteltaisiin. Että
meille voisi tulla, kun siltä tuntuu. Ilman sen suurempaa suorittamista tai paniikkia (olen nimittäin erikoistunut kumpaankin).
Tähän siis ainakin pyritään. Katsotaan, mitä todellisuus tuo
tullessaan.
 |
| Nykyinen olohuone on jo melko avara... |
Lähetä kommentti