Kahden kerroksen väkeä

Kotimme on kaksikerroksinen. Muuten tavalliseen kerrostaloasuntoon tämä seikka (ja kahden kerroksen korkuinen eteinen) tuo kivan persoonallisen säväyksen. Valintahetkellä kaksi kerrosta kuitenkin mietitytti ja se ei todellakaan ollut syy, miksi tämä asunto oli yksi vaihtoehdoistamme, kun asuntoja jaettiin. Kaksikerroksisuus tuli oikeastaan ikään kuin kaupan päälle ja hyvä niin. Nyt en mistään hinnasta valitsisi toisin.

Portaat ja eteinen ovat tämän kodin kiva erikoisuus. Lisäksi tuntuu, että kotimme jakautuu tunnelmaltaan kahteen erilaiseen tilaan. Yläkerrassa ja makuuhuoneissa tunnelma on rauhallisempi, alakerrassa on enemmän toimintaa. Lapsetkaan harvoin riehuvat yläkerrassa samalla tavalla kuin alakerrassa.

Tietenkin portaat ovat myös haaste pienten lasten kanssa. Kiipeilystä innostunut Armi rakastaa portaita ja kiipeää niitä aika pikaisesti ylös, jos valvova silmä hetkeksi kääntyy poispäin. Turvaportit on kyllä hankittu (ylätasanteelle jopa tarpeeksi leveä sellainen), mutta kiinnittäminen on vaiheessa. Siksi tällä hetkellä meillä turvaudutaankin välikaikaisiin "portteihin", kuten aukon eteen lukittuihin matkarattaisiin...