Ensimmäinen projekti: kirjahylly

Toistaiseksi ollut tosi kiva loppiaisviikonloppu. Eilen vietettiin mukava aamupäivä ystäväperheen luona ja tänään kävin serkkujen kanssa tulevassa kotikaupunginosassa Dylanissa herkullisella brunssilla (käytiin kurkkaamassa myös tulevaa kotia, naapurirappuun on asukkaat jo päässeet muuttamaan!). Ja lisäksi tämä ihana talvinen ilma.

Ja sitten olen vielä saanut aloitettua yhden muuttoon tähtäävän projektin. Nimittäin olohuoneen kirjahyllyn läpikäymisen. Olen kuullut jostain, että asuntoa myytäessä eivät kaikki nurkat saa olla täpötäynnä tavaraa (jotta mahdollinen ostaja näkee asunnon potentiaalin) ja tätä myyntiä ajatellen päätin jo hyvissä ajoin käydä läpi meidän ääriään myöten täyttä kirjahyllyä, karsia kirjoja ja yhtenäistää hyllyjä. Meidän lundia nimittäin oli aika tukkoinen.

Ennen...

Tähän mennessä olen saanut otettua kaikki kirjat hyllystä, käytyä ne läpi ja eroteltua ne, joita tarjoan myytäväksi antikvariaateille. Sitten järjestin hyllyjen järjestystä yhtenäisemmäksi ja laitoin meille jäävät kirjat takaisin. Antikvariaattiin lähtee noin kolmannes kirjoista. Heti tuli paljon kevyempi olo, mutta kirjahyllyn ulkonäköön en ole yhtä tyytyväinen. Onhan se ilmavampi, mutta myös kylmemmän oloinen… Ja samalla lailla häiritsevästi se tuossa jököttää… Mutta onpahan kirjoja nyt vähemmän ja sehän se oli tämän homman tärkein tavoite.

... ja jälkeen.

Nyt teen vielä listan myytävistä kirjoista (karkeasti arvioiden niitä on noin 150) ja sitten laitan sähköpostia antikvariaatteihin. Koetin jättää meille kaikki klassikot ja mielenkiintoisilta vaikuttavat kirjat. Täytyy myöntää, että loppua kohden kirjat päätyivät pois-pinoon yhä heppoisemmin perustein. Mutta löytyihän kirjahyllystä myös monia aarteita, kuten Spes Patriae, jossa on kummankin vanhempani ylioppilaskuvat, äidin koululukemistoon kuulunut Vänrikki Stoolin tarinat (äidin muistiinpanoilla varustettuna), isän diplomityö, oma vauvakirjani ja lapsuuden ja nuoruuden lempikirjoja. Niistä en luovu.