Väliaikatietoja raskausviikolla 26

Tuntuu, että pari viimeistä kuukautta on mennyt ihan hurjalla vauhdilla. Jouluun on enää reilu kuukausi ja laskettuun aikaankin kolme kuukautta. Tätä kolmatta raskauttani olen puinut täällä blogissa melko vähän ja lähinnä sivulauseissa, mutta nyt ajattelin kirjoittaa hieman yhteenvetoa kuluneista kuukausista muistiin itselleni sekä tiedoksi niille lukijoille, joita aihe kiinnostaa.


Pahoinvointi alkoi juhannuksen aikoihin, eli suurin piirtein viikolla 6 ja helpotti poikkeuksellisesti jo viikon 13 paikkeilla. Kesäloman ohjelmaan kuului siis jo edellisraskauksista tuttua kuvotusta ja oksentamista. Lisäksi olin väsynyt (sekä tosi äkäinen), ja silti tuntui, että välillä päiväunet vain lisäsivät huonoa oloa. Olisi voinut kuvitella, että huonovointisuus olisi vienyt ruokahalun, mutta ei. Päinvastoin. Anssi päivittelee välillä vieläkin, kuinka valtavasti söin. Lähinnä siksi, että se tuntui auttavan oksetukseen. Toisaalta makeaa ei tehnyt kovasti mieli, koska siitä jäi suuhun tosi paha maku.

Huonovointisuus hävisi kuitenkin melko yllättäen ja sen jälkeen raskauden ”vaivat” ovat olleet tosi vähäisiä. Jano on jatkuva ja tällä hetkellä yöunia häiritseekin eniten se, että yöllä pitää herätä juomaan ja hakemaan lisää vettä. Tämäkin on tuttua edellisraskauksista.


Alkuraskaudessa iho oireili massiivisilla hormonifinneillä leukaperissä, rinnassa ja selässä, mutta vaiva helpotti loppukesästä ja nyt iho on varsin hyvässä kunnossa. Täysin uusi ilmiö on hiusten rasvoittumisen väheneminen. Yleensä pesen hiukset joka toinen päivä, nyt jo pidemmän aikaa on riittänyt pesu kerran viikossa.


Ruokahalu on pysynyt alun notkahdusta lukuun ottamatta suhteellisen samana. Herkkuja nyt tekee mieli, mutta niin niitä teki mieli kyllä ennen raskauttakin. Lähtöpainoon on tullut tähän mennessä lisää 8 kiloa, joka on ehkä kilon pari vähemmän kuin edellisraskauksissa tässä vaiheessa. Viimeisten parin viime viikon aikana myös ruoansulatus vaikuttaa hidastuneen, sillä täysi olo tulee jo pienistä annoksista. Pari kertaa olen kärsinyt myös aikamoisesta ähkystä, jos olen esim. ravintolassa innostunut syömään normaalia isompia annoksia.

Liikkuminen koostuu tällä hetkellä pääasiassa arkisesta hyötyliikunnasta, sillä kävelen tyttöjen kolmen kilometrin mittaiset päiväkotimatkat päivittäin. Menomatka 2 kilometrin lievää ylämäkeä rattaita työntäen ei kuitenkaan enää onnistu, joten osa kävelystä on harmikseni vaihtunut bussikyytiin. Salitreenit ovat jääneet lähinnä saamattomuuden vuoksi melkein kokonaan, mikä hieman huolettaa, koska edellisraskauksissa treenaaminen ehkäisi tehokkaasti niin loppuraskauden kuin vauva-ajankin selkävaivoja.


Raskaus on siis sujunut tosi samalla lailla kuin ennenkin, ja tietenkin toivon, että niin jatkuu synnytykseen asti. Jännityksellä odotan, miten loppuraskauteen vaikuttaa se seikka, että tytöt ovat syntyneet heinäkuun helteillä ja tämän vauvan on puolestaan määrä putkahtaa maailmaan helmikuun pakkasilla/nollakeleillä. Vaikka tulevaa mietinkin milloin toiveikkaana, milloin aprikoiden miten kaikki sujuu, niin yritän parhaani mukaan keskittyä tähän hetkeen. Juuri nyt olo on hyvä ja vauva möngertää masussa tomerasti.

6 kommenttia

  1. Oi, onnea kovasti :) Sattumalta tupsahdin tänne ja kerta ajankohtaiseen aiheeseen on tartuttu niin pakkohan se on kommentoida. Itselläni taitaa olla menossa 16+5 - jos en väärin muista ja juu, ekat 3,5kk oli aika hirveää...empä olisi uskonut, että niin voi voida pahoin saati väsyttää. Eka raskaus oli kyllä väsyttävä, mutta että pahoinvointi voi olla 24/7! Itseäni lähinnä tällä kertaa jännittää se, missä pääsen synnyttämään - on kylän synnäri kun laittaa ovet lopullisesti kiinni vuodenvaihteessa :( Lähin synnäri onkin sitten 120km päässä, mikä se ikinä näistä lähikaupungin vaihtoehdoista sitten onkaan!

    Onnea loppuodotukseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja onnea myös sinulle :-) Tuo synnäreiden lopettaminen on kyllä tosi kurjaa! Toivottavasti pääsette kuitenkin ajoissa osastolle sitten kun sen aika tulee!

      Poista
  2. Kiva lukea sinun raskauskuulumisiasi, varsinkin kun olet suht samoilla viikoilla. Itse odotan esikoista saapuvaksi tammikuussa ja kaikki on niin uutta ja ihmeellistä. Tähän asti kaikki mennyt hyvin, mutta nyt on alkanut ilmaantumaan kolotuksia ja harjoitussupistuksia sekä liikkuminen on hieman hidastunut. Tuleva kyllä jännittää kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että nämä kiinnostaa ja oikein paljon onnea sinulle esikoisen odotukseen :-) Kaikki menee varmasti hyvin! Esikoista odottaessa liikkumisvauhti tosiaan hidastui minullakin huomattavasti, vaikka normaalisti olen tosi ripeä kävelijä, niin silloin en yksinkertaisesti päässyt eteenpäin niin kuin ennen. Samaa ei olekaan sitten muissa raskauksissa ilmaantunut, ehkä nuo lapset ovat pakottaneet pitämään vauhtia yllä:-D

      Poista
  3. Mäkin tykkään lukea näitä raskauskuulumisia, etenkin kun meillä taitaa olla vaan viikko eroa lasketussa ajassa :)! Muutenkin kuulostaa tosi tutulta ja melkein kaikki samat jutut oon huomannut itekin. Nyt vasta tosin tajusin ettei munkaan hiukset rasvoitu niin usein!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, me mennään kyllä tosi samoilla viikoilla :-) Toi hiusjuttu on tosiaan yksi niitä muutamia "uutuuksia", joita tässä raskaudessa on tullut vastaan. Aikaisemmin en ainakaan oo kiinnittänyt asiaan huomiota.

      Poista