Tammikuun viimeinen

Tammikuussa

herkuteltiin vuohenjuustolla



tytöt pääsivät ensimmäistä kertaa tutustumaan Luonnontieteelliseen museoon

iloittiin lämpimistä neuleista, joihin kääriytyä vihdoinkin paukkuvalla pakkasella

ensimmäiset tulppaanit löysivät maljakkoon

lastenhuone koki mullistuksia uusien nukkumisjärjestelyjen muodossa

ja olohuone kylpi ihanassa valossa useampana päivänä.

Tammikuusta ei tullut ihan sellainen kuin olin kuvitellut. Uuden vuoden projekteihin ja uusiin tuuliin suunniteltu tarmo kului muualle, kun minulle kovin tärkeä läheinen joutui näillä näkymin useaksi kuukaudeksi sairaalaan. Viikkojärjestys koki mullistuksen, kun sairaalakäynnit lisättiin lähes jokaisen päivän ohjelmaan. Tämän lisäksi bloggausaikaa vähensivät vauhtiin päässyt neulomisinnostukseni ja yhden viikon vapaa-ajasta osansa haukkasi Lars Keplerin huikean jännittävä Hypnotisören. Neulominen ja lukeminen - kummatkin hyväksi havaittuja terapiamuotoja, kun huoli painaa mieltä.

Toivoisin, että helmikuussa arki soljuisi sujuvammin uusissa uomissaan, suurin huoli väistyisi ja niille uusille tuulillekin jäisi vihdoinkin aikaa ja energiaa.

Uusi onnekas

Hip hei! Tulin vain hihkaisemaan, että arvonnan uusi voittaja on arvottu: Onneksi olkoon Vade!

Voittajalle on jo lähtenyt ilmoitus voitosta. Mukavaa keskiviikkoiltaa kaikille!

#35: Lempimekko

Tämä Asosilta ostettu lintumekko vilahteli aikoinaan Tyylipäiväkirjan puolella useampaankin kertaan, mutta hämmentävää kyllä, tämän blogin puolelle se ei ole tainnut tätä ennen vielä asukuviin eksyä. Ihmeellistä, sillä mekkoa voisi tituleerata lempimekokseni. Tai yhdeksi niistä. Hämärästi nimittäin muistelen, että olen tainnut ehkä antaa saman arvonimen julkisesti myös jo jollekin toiselle mekolle. Eilen päällä siis lempimekko, suuri ylpeys tuunattu neuletakki (lemppareita tietysti sekin, varsinkin näillä pakkasilla), tämän hetken parhaat kengät ja vielä tuo uutukainen huivi. Ei siis ihme, että hymyilyttää.

 

Neuletakki itse tuunattu Marimekon neuleesta / mekko Asos / huivi itse tehty / sukkahousut Vendi / kengät Duffy / laukku Selected / korvikset Accessorize

Hempeitä yksityiskohtia

Vaikka edellisen postauksen perusteella voisi toisin päätellä, niin vaaleanpunaista ei meiltä kotoa pahemmin löydy. Tyttöjenkään huone ei tee tästä poikkeusta, mutta lähemmällä tarkastelulla pieniä vaaleanpunaisia yksityiskohtia (ja muita hempeyksiä) voi bongata meidän aikuisten makuuhuoneesta.

Hei ja sitten vielä huhuilisin arvonnan voittajan perään: Pikkupiidu, ottaisitko minuun yhteyttä (kohtikotisaarta(at)hotmail.com) mahdollisimman pian! Jos sinusta ei kuulu, arvon uuden voittajan ensi keskiviikkona 29.1.

Vaaleanpunainen valtaa alaa

En kulje trendien aallonharjalla, minuun tehoaa väsytystaktiikka. Kun joku muotivillitys on tarpeeksi kauan vilkkunut lehdissä, blogeissa, katukuvassa ja kaupoissa, rupeaa se jossain vaiheessa uppoamaan (jos on upotakseen siis). Harmillisesti vain usein siinä vaiheessa, kun muut ovat siihen jo mahdollisesti kyllästyneet ja sen suosio on hiipumaan päin.

Tällä hetkellä silmiä hivelee vaaleanpunainen. Sen aika taisi alkaa jo viime vuonna, mutta itse alan väristä oikein innostua vasta nyt. Niinkin paljon, että valitsin sen ensimmäisen omatekemäni neuleen väriksi. Täällä siis uskotaan vahvasti, että vaaleanpunainen pysyy omaa silmää miellyttävänä värinä vielä pitkään. Ja neulemallinkin voisi lukea samaan luokkaan, senkin suosion huippu on tainnut jo aikoja sitten tasoittua. Arvaako kukaan, mikä neule on kyseessä..?

Sitten tuohon huulipunaan. Ostin sen kovia kokeneen luottohuulipunani tilalle ennen joulua. Olenkin täällä blogissa lähiaikoina puhunut useaan otteeseen arjen luksuksesta, sillä ainakin omalla kohdallani pienet turhamaisuudet voivat parantaa omaa fiilistä kummasti. Kuten kevyt sipaisu huulipunaa huulille. Ja nyt on tosiaan kyse siitä luksuksesta, koska kyseinen Estée Lauderin Pure Color -huulipuna oli hieman tyyriimpi, kuin mitä olin budjetoinut.