Hattarahuivi

Jälleen yksi valmistunut neuleprojekti. HipKnitShopin ohjeella ja langoilla tehty Wrap me in scarf (josta puhuinkin jo täällä) valmistui viime viikonloppuna ja on siitä lähtien ollut ahkerasti käytössä, vaikka joku voisi kuvitella, että valtava villahuivi on pikkuisen liikaa näillä lämpöasteilla. Mies, jolla on muutenkin tapana keksiä jotain "nokkelaa" kommentoitavaa tekeleistäni, tyytyi tällä kertaa vain naureskelemaan huivin koolle. Veikkaanpa, että jahka ilmat joskus kylmenevät, niin enää ei miestä naurata.

Itse siis kuitenkin olen jättihattaraani oikein tyytyväinen. Muhkea villahuivi onkin ollut toivelistalla jo useamman vuoden. Samalla olen myös tässä fiilistellyt, kuinka huippua on, kun voi täydentää omaa tyyliään itse tehdyillä vaatteilla ja asusteilla. En esimerkiksi enää vilkaisekaan kauppojen neulevalikoimia, kun tiedän, että voin tehdä itse juuri sellaisia kuin haluan ja lopputuloskin yleensä nykyään on odotusten mukainen.

huivi omatekema // takki Ellos // hame H&M // pipo omatekemä // lenkkarit Nike // pusero (oikeasti tunika) Pieces // sukkahousut Swedish Stockings

Pikkumusta

Vaikka vielä ei varsinainen pikkujoulukausi ole alkanutkaan, niin perjantaina sain tilaisuuden pukeutua pitkästä aikaa hieman juhlavammin suunnatessani naapurirappuun illanviettoon. En muuten perusta kauheasti sellaisista yleisistä "jokaisen vaatekaapin avainvaatteista", mutta täytyy myöntää, että pikkumusta on sellainen klassikko, jolle on tilaa myös omalla vaatetangollani. Tämä alkujaan ystävän häihin hankittu musta mekko on sittemmin toiminut myös arkena, mutta kaikkein uskollisin seuralainen se on silloin, kun on aika pukea päälle jotain hitusen juhlavampaa.

Nilkkurit eivät muuten oikeasti kuuluneet perjantain juhla-asuun, vaan tassuttelin vieraisille tohveleissa verkkokellareiden kautta.

mekko Twist&Tango // sukkahousut Swedish Stockings // nilkkurit Ecco // korvakorut Uhana

Uudessa makuuhuoneessa

Päätetäänpä kesä- ja talviajan poistamisesta mitä tahansa, niin tänään ainakin oli huippua herätä levottoman yön jälkeen aamulla ja huomata, että kello onkin tunnin vähemmän. Varsinkin näin syksyisen sunnuntaiaamun haahuiluun ja kotoiluun tuo lisätunti on aikamoista luksusta.

Nämä kuvat ovat meidän uudesta makuuhuoneesta, joka alkaa tuntua jo omalta. Kooltaan huomattavasti pienempi huone ei ehkä tunnu niin ilmavalta ja seesteiseltä kuin iso makkari, mutta yllättävän tilava tämäkin on. Huonekalut ovat löytäneet helposti paikkansa, vaikka seinälle ei mitään vielä ole saatukaan. Nyt makustellaankin sitten mahdollisen seinämaalin kanssa, ja pohdinnassa on muutenkin, mitä sitä sängynpäädyn yläpuolelle kehittelisi.

Uusi lokaatio

Sen jälkeen kun sain viime jouluna mieheltä lahjaksi kamerajalustan ja kaukolaukaisimen, olen ottanut melkein kaikki asukuvani itse. Makuuhuoneen korkea kaappi taustana. Makuuhuoneen siirtyessä myös kuvauslokaatio siirtyi, sillä lastenhuoneessa kaapin edessä ei ole enää yhtä hyvää tilaa valokuvaamiselle ja itsekseen poseeraamiselle. Nämä kuvat onkin sitten otettu uudessa makkarissa. Ei ihan vedä vertoja vanhalle taustalle ja tilalle, mutta ehkä tästäkin ihan hyvä tulee, vaikka kuvista heijastuukin vielä pieni epävarmuus.

Asuna tänään tämä farkkuhame, joka toimii mainiosti näin syksymmälläkin sukkahousujen kanssa, sekä se ihan ensimmäinen itselleni neuloma pusero, joka "skappelneuleenakin" (norjaksi "skappelgenser") tunnetaan.

Neule omatekemä // farkkuhame Wrangler // sukkahousut Swedish Stockings // tennarit Adidas Gazelle // korvakorut Berliinistä

Uutta väriä

Terveisiä syyslomalta, joka on ollut niin täynnä puuhaa, etten ole aikaisemmin ehtinyt kuulumisia kirjoitella. Suurimman osan ajasta on vienyt alkuperäisen suunnitelman mukaan kodin laittaminen. Aluksi rymsteerasimme yläkerrassa, kun me vanhemmt viimein luovuimme miehen "master bedroomiksi" nimittämästä isommasta makuuhuoneesta ja siirsimme tavaramme pienempään makkariin. Lapset saivat siten enemmän tilaa leikeilleen, ja uuteen lastenhuoneeseen mahtuu myös paremmin kirjoituspöytä koululaisille.

Ensi ajatuksella varsin mutkattomasta huoneiden vaihdosta muotoutui todellinen minikokoinen muutto, sillä huoneiden lisäksi muutettavana oli kaksi vaatehuonetta, joista varsinkin toinen oli aivan täyteen ahdettu. Huonekalujen siirtelyn lisäksi täällä on siis tosissaan käyty tavaroita läpi, karsitty ja kerrytetty kirppiskasaa ja etsitty uusia säilytyspaikkoja.

Yläkerran projekti on edelleen sen verran vaiheessa, että näissä kuvissa komeileekin se toisen kotiprojektin lopputulema. Nimittäin olohuoneen seinä, joka sai eilen uuden värin pintaansa. Kotioloissa ensimmäistä kertaa värillistä maalia käyttelevälle pariskunnalle tämä homma oli varsin jännittävä, mutta olemme lopputulokseen tosi tyytyväisiä. Värivalinta (Tikkurilan Salaisuus) osui nappiin ja pieniä kömmähdyksiä lukuun ottamatta projekti onnistui suuremmitta katastrofeitta. Tiedetäänpä ainakin, mitä ensi kerralla tehdään toisin.

Tällä hetkellä koti tuntuu kuin uudelta, sillä näin massiivisia muutoksia täällä ei olekaan tehty sitten kuuden vuoden takaisen muuton.