Päivän peili

Anssi oli eilen meidän mökkipäivän aikana kiinnittänyt vihdoinkin eteisen peilin ja päätin juhlistaa tätä edistysaskelta kuvaamalla tämän päivän asuni. Alkuperäinen idea oli havainnollistaa, miten kotimme sisustus (vaalea ja värikäs) ja oma (mustan värin dominoima) pukeutumistyylini (idean tähän postausaiheeseen sain täältä) eivät kulje käsi kädessä.

No joo, kuvat eivät nyt sitten kuitenkaan onnistuneet ihan toivomallani tavalla, mutta tässä niitä on kuitenkin.

Hei ja mitäs siellä peilissä oikein näkyykään? Meillä on matto olohuoneessa!

Perintöhuonekaluja

Muutimme siis tähän uuteen kotiin lapsuudenkodistani, jossa oli suurimmaksi osaksi vanhempieni hankkimia kalusteita. Vanhemmillani oli erittäin hyvä maku ja silmää suomalaiselle suunnittelulle, joten osa noista aarteista seurasi mukanamme myös tänne. Artekin 401-tuoleista olenkin puhunut useaan otteeseen jo aikaisemmin, viimeksi täällä.

Artekista on aikoinaan hankittu myös ruokapöytänä toimiva pyöreä pöytä.

Olohuoneen tv-tasona on Ahti Taskisen Niemelle suunnittelema Vitriini-taso.

Makuuhuoneesta löytyy Muuramen sänky.

Ja eteisen tuolina on vanhempieni valkoiseksi maalaama Risto Halmeen Iskulle suunnittelema tuoli.

Vanhempiani ja heidän jälkeensä jättämiä huonekaluja on osittain kiittäminen omasta kiintymyksestäni suomalaiseen suunnitteluun ja muotoiluun, vaikka nuorempana en asiasta mitään ymmärtänytkään. Ennen muuttoa kodista löytyi myös mulle tuntemattomia klassikoita, kuten tuo Risto Halmeen tuoli (jonka alkuperän selvitti eräs ystäväni, kiitos H!) ja Vitriini-tasonkin bongasin sattumalta Vepsäläisen kuavstosta...

Heräteostos

Jos vanhan kodin läheltä löytyi Itäkeskus, jonne aina välillä eksyin tuhlaamaan rahojani, niin uuden kodin lähistöltä löytyy jotain paljon pahempaa. Nimittäin Arabia-keskus ja sen sisustusmyymälät.

Varastin itselleni tänään tunnin omaa aikaa ja lähdin itsekseni kävellen käymään noissa myymälöissä. Tarkoituksena ostaa Finlaysonin alesta ehkä pari pyyhettä. Anssille soittelin paikan päältä alennuksessa olevasta Hackmanin kasarista. Kotiin tuli kuitenkin mukanani jotain aivan muuta kuin pyyhkeitä ja kattiloita.

Pentikin liikkeestä bongasin nmittäin ihan mahtavan näköisiä tehdastyylisiä lamppuja. Sellaisia olen ihaillut jo jonkin aikaa ja tämä malli kolahti heti. Kyseiset lamput kuitenkin kuuluivat myymälän somistukseen, mutta onneksi yksi myytävä lamppu löytyi vielä varastosta. Ostin sen siltä seisomalta, avokaupalla toki. Aikaa Pentikin liikkeessä asiointiin kului ehkä noin viisi minuuttia.

Anssi oli aluksi järkyttynyt, mutta kun lamppu saatiin ruokailutilan kattoon kokeilumielessä roikkumaan, muuttui järkytys tyytyväisyydeksi ja sain kuulla ihan kohteliaisuudenkin: "kyllä mä nyt alan tykkäämään tästä sun sisustustyylistä".

Lamppu löysi siis uuden kodin meiltä. Ja nyt on tupari- ja synttärilahjarahat käytetty... Tämä valaisinhankinta tulee vaikuttamaan myös aikaisemmin suunnittelemiini valaisinratkaisuihin. Aiheesta lisää sitten, kun lamppuja saadaan kiinnitettyä.

Takaisin kotona

Pieni lomamatka on nyt takana päin ja tämä perhe on palannut onnellisena kotiin. En muista, että mulla olisi koskaan aikuisiällä ollut niin kova koti-ikävä kuin nyt. Ihanaa olla taas kotona.

Mintunvihreä KoKo sopii hyvin yhteen myös turkoosin Teeman kanssa.

Kotimatkalla pääsin myös shoppailemaan Iittalan tehtaanmyymälään. Mukaan lähti neljä 2-laatuista 24h-sarjan pientä matalaa lautasta ja kaksi KoKo-sarjan mintunvihreää pikkukippoa.

Matkalla alkanutta syöpöttelyä (mm. pizzaa hotellihuoneessa ja Paholaisen kanaa HelmiSimpukassa) oli hyvä jatkaa myös kotona ja juhlistin kotiinpaluuta lempikekseilläni ja hyvällä kahvilla (kun on kerran tottunut tummapaahtoiseen, niin huoltamoiden seisonut juhlamokka sai jo harkitsemaan kahvilakkoa).

Sanoinko jo, että kyllä on ihanaa olla kotona!

Unohdettuja aarteita

Eilen esittelemästäni kesätalosta (mielestäni osuvampi nimitys kuin mökki) löytyi tutkimuskierroksella muutamia aika yllättäviäkin tuttuja. Ajan hampaan, kosteuden ja vuodenaikojen koettelemia klassikkoja ja muutenkin ainakin mun silmää miellyttäviä vanhoja huonekaluja. Useita Artekin tuoleja ja suurimpana yllätyksenä yläkerran pimeimmässä nurkassa komeillut String-hylly. Kiehtovia yksityiskohtia talossa, joka on suurimman osan vuodesta autiona ja osittain todella huonossa kunnossa.

Ja mudasta päästiin lopulta ystävällisen naapurin traktorin avulla.