Hattaratakki


Taas olisi esittelyssä uusi tulokas neulekokoelmaan. Nämä neuleideat- ja tarpeet syntyvät päässäni aika nopeaan tahtiin. Yhtenä päivänä mieleen putkahtaa, millaisen neuleen sitä seuraavaksi tekisi, sitten etsin sopivan mallin ja ohjeen (useimmiten instasta) ja sitten toisena päivänä suunnataankin jo lankakaupoille. Tällä kertaa loppuvuodesta saamani villatakkivisio johti tällaiseen lopputulokseen.

Chunkyvinterjakken ohje löytyy täältä ja langat Snurresta. Tämä olisi ollut todella nopeatekoinen, ellei elämä olisi tullut väliin ja heitellyt eteen kaikenlaisia hidasteita. Mutta nyt takki on valmis juuri parahiksi ennen vuoden ensimmäisiä pakkaspäiviä.

Ja napit löytyivät muuten ompelulaatikosta. Veikkaan, että nämä on äitini joskus irrottanut jostakin toisesta vaatekappaleesta vastaisuuden varalle. Sen verran on helmiäispinnassa nimittäin naarmua, että käytössä ovat varmasti olleet ennenkin. Tykkään tästä yksityiskohdasta <3

neuletakki omatekemä (2020) // hame H&M (2016) // t-paita Minimum (2018) // lenkkarit Karhu (2019) // sukkikset Swedish Stockings (2018)

Vuoden viimeinen


Vuoden ja vuosikymmenen viimeinen päivä. Vaikka yleensä miellän syksyn enemmän uuden aluksi, niin tänään olen pohdiskellut myös mennyttä vuotta. Vuosi 2019 on ollut kaikin tavoin oikein hyvä. Olen kipuillut aikaisempaa vähemmän omien valintojeni kanssa ja kokenut samalla useaan otteeseen, että juuri näin on hyvä monella tapaa. Olemme matkustelleet ennen kaikkea ympäri Suomea ja lisäksi kokeneet unohtumattomat häät Italiassa. Olen rakastunut mökkiini entistä enemmän ja iloinnut siitä, kuinka se muodostuu vuosi vuodelta tärkeämmäksi myös muulle perheelle. Olen kantanut huolta läheisistäni ja muistellut ehkä edellisvuosia enemmän täältä jo poistuneita. Olen tuntenut kiitollisuutta perheestäni ja ystävistäni, jotka antavat minun olla juuri sellainen kuin olen. Olen aloittanut kaksi uutta liikuntaharrastusta (ja jatkanut yhtä vanhaa), joista toinen jäikin näillä näkymin pelkästään tämän vuoden jutuksi, mutta toinen on antanut jo nyt niin valtavan määrän lisäenergiaa, että se jatkuu toivon mukaan vielä pitkään. Olen kokenut työrintamalla sekä epävarmuutta että iloinnut uusista haasteista ja yhden ammatillisen unelman täyttymisestä.

Entäs sitten se alkava vuosi? Jään odottamaan jännityksellä, mitä se tuo tullessaan.

jumpsuit kirppikseltä (löytyi eilen Maanantaimarketista) // neuletakki omatekemä (2018) // korvikset jokunen vuosi sitten TOKYOn joulumyyjäisistä

Joulun kukkasuosikki


En ole koskaan ollut sellainen, joka kulkisi (joulu)trendien aallonharjalla. Lämpenen uusille jutuille yleensä parin vuodenkin viiveellä. Siinä missä ilmeisesti nyt joulutähdet tekevät uutta tulemista, niin minä olen tänä jouluna innostunut tosissani leikkoamarylliksista.

Itsenäisyyspäivän amaryllikset lähtivät mukaan S-Marketista ja tämä vaaleanpunainen ja eukalyptukset eilen Stockan tuulikaapin kukkakaupasta. Tykkään erityisesti tästä yhdistelmästä ja eukalyptuksien tuoksusta. Nuo eukalyptuksen oksat ovat muuten kauniita kuivahdettuaankin, joten niistä on iloa pitkäksi aikaa.


Arkineule, juhlaneule


Itse tekemistäni neuleista tämä neule on ehdottomasti eniten käytössä. Se valikoituu mustien farkkujen pariksi, kun en oikein jaksa miettiä, mitä sitä pukisi päälleen. Se sopii täydellisesti rakastamieni midihameiden kanssa, ja lisäksi se muuntautuu arjen lisäksi myös juhlaan. Siksi onkin erikoista, että asukuvissa tämä PetiteKnitin ohjeella tehty Ingen dikkedarer sweater -niminen neule on vilahtanut vissiin vain pariin otteeseen. Mutta korjataan se virhe nyt.

Nämä kaksi asua ovat kummatkin viime viikolta. Toinen ihan tavalliselta arkipäivältä ja toinen lauantain pikkujouluista. Näitä monikäyttöisiä perusneuleita voisi tehdä vielä toisenkin, ellei puikoilla olisi tälläkin hetkellä kolme muutakin projektia.

neule omatekemä (2018) // midihame H&M (2016) // hame Nosh (2017) // sukkikset Swedish Stockings (2018) // lenkkarit Karhu (2019) // nilkkurit Vagabond (2016) // laukku Pihka Collection (2019)

Lisää löytöjä


Taas on kaiveltu mummin kaappeja (edellisistä löydöistä on raportoitu täällä ja täällä). Kannoin kotiin muun muassa tämän suomalaisen Amis-vaatemerkin viskoosipuseron. Sen lisäksi, että näitä mummila-löytöjä on kiva tehdä, on myös kiehtovaa, kun voi muuntaa aikoinaan täysin toisenlaisten asujen osana käytetyt vaatteet osaksi omaa tyyliä ja aikakautta. Tämänkin puseron mummi itse puki aikoinaan aivan eri tavalla.  

pusero Amis (mummin vanha) // farkut Lee (2017) // neuletakki omatekemä (2018) // lenkkarit Karhu (2019) // korvikset Tallinnasta