Uutta väriä


Terveisiä syyslomalta, joka on ollut niin täynnä puuhaa, etten ole aikaisemmin ehtinyt kuulumisia kirjoitella. Suurimman osan ajasta on vienyt alkuperäisen suunnitelman mukaan kodin laittaminen. Aluksi rymsteerasimme yläkerrassa, kun me vanhemmt viimein luovuimme miehen "master bedroomiksi" nimittämästä isommasta makuuhuoneesta ja siirsimme tavaramme pienempään makkariin. Lapset saivat siten enemmän tilaa leikeilleen, ja uuteen lastenhuoneeseen mahtuu myös paremmin kirjoituspöytä koululaisille.

Ensi ajatuksella varsin mutkattomasta huoneiden vaihdosta muotoutui todellinen minikokoinen muutto, sillä huoneiden lisäksi muutettavana oli kaksi vaatehuonetta, joista varsinkin toinen oli aivan täyteen ahdettu. Huonekalujen siirtelyn lisäksi täällä on siis tosissaan käyty tavaroita läpi, karsitty ja kerrytetty kirppiskasaa ja etsitty uusia säilytyspaikkoja.

Yläkerran projekti on edelleen sen verran vaiheessa, että näissä kuvissa komeileekin se toisen kotiprojektin lopputulema. Nimittäin olohuoneen seinä, joka sai eilen uuden värin pintaansa. Kotioloissa ensimmäistä kertaa värillistä maalia käyttelevälle pariskunnalle tämä homma oli varsin jännittävä, mutta olemme lopputulokseen tosi tyytyväisiä. Värivalinta (Tikkurilan Salaisuus) osui nappiin ja pieniä kömmähdyksiä lukuun ottamatta projekti onnistui suuremmitta katastrofeitta. Tiedetäänpä ainakin, mitä ensi kerralla tehdään toisin.

Tällä hetkellä koti tuntuu kuin uudelta, sillä näin massiivisia muutoksia täällä ei olekaan tehty sitten kuuden vuoden takaisen muuton.


Lähes lomatunnelmissa


Tämä syksy on mennyt niin nopeasti, että ei millään meinaisi uskoa, että ensi viikolla on jo koulujen syysloma. Kaksi vuotta sitten alkaneen perinteen mukaisesti me lomailemme silloin koko perhe. Poikkeuksena edellisvuosiin emme tällä kertaa kuitenkaan ole matkustamassa minnekään, vaan tarkoituksena on vihdoin ja viimein vähän laitella kotia, ja täytyy myöntää, että en malttaisi odottaa!

Kotiprojektien ja koko perheen yhteisten puuhien lisäksi meinasin ehtiä jossain välissä rentoutumaan myös lukemalla ja - yllätys, yllätys - neulomalla. Alkuviikosta saapui nimittäin uusin neuleprojektilähetys Norjasta, ja nyt on puikoilla HipKnitShopin herkullisen vaaleanpunainen Wrap me in scarf.

Lauantain kaupunkiasu


Hiphei! Mukavaa lauantaita! Meidän perhe on näillä näppäimillä lähdössä kaupungille pizzalle ja elokuviin katsomaan Mamma Miaa (joka on siis hurmannut myös lapset). Äidillä on jo asu valmiina, ja ehdin jopa sen kuvatakin ennen lähtötohinoita.

Asun kruunaa viikko sitten valmistunut, PetiteKnitin ohjeella neulottu Oslohuen, jollaiset lupasin neuloa muuten myös muillekin perheenjäsenille.

Ja sitten vielä pikavinkki ensi viikolla starttaaville Hulluille Päiville. Itse ostin tämän harmaan Becksöndergaardin villahuivin vuosi sitten (ovh 100 euron luokkaa, Hullareilla 59 euroa myös tänäkin vuonna), ja olen ollut sen laatuun ja laadukkaaseen ulkonäköön ihan hurjan tyytyväinen. Lähes päivittäin viileämpinä vuodenaikoina kaulaan kiedottu huivi ei ole mennyt melkein miksikään, ja aidon villan tuntu nyt vaan on jotain sellaista, että allekirjoittanut ei ainakaan enää koskaan palaa keinokuitulankoihin/-neuleisiin.


mekko Monki (trikoonauha vyönä jostakin vanhasta neuletakista) // sukkikset Swedish Stockings // lenkkarit Adiadas Gazelle // nahkatakki New Look // huivi Becksöndergaard // pipo omatekemä (ohje PetiteKnit)

Pillit pussiin


Vietettiin tänään päivä mökillä ja valmisteltiin kaikki talvea varten. Kerättiin viimeiset omenat ja perunat, laitettiin luukut ikkunoihin ja siirrettiin puutarhakalusteet sisätiloihin. Olo oli varsin haikea, varsinkin kun vielä kuluneella viikolla ehdin fiilistelemään aurinkoisella mökillä peräti kahtena päivänä. Nyt kuitenkin mökkitoimisto sulkeutui ensi kevääseen saakka, vedet katkaistaan ensi viikolla, ja mökillä käydään enää lähinnä kääntymässä ja haravoimassa.

Samalla valmistelimme kuitenkin jo ensi kevättä, sillä valkosipulit ja tulppaanin mukulat kaivettiin maahan, ja pienimmät idätysruukut kuljetettiin kotiparvekkeelle odottelemaan. Takana on taas yksi ihana mökkikesä, josta toivon mukaan riittää energiaa ja muistoja myös niille tuleville pimeimmille kuukausille.


Kasvava neulepino


Kun yksi harrastus (mökki) on siirtymässä väjäämättä tauolle, niin toinen harrastus (neulominen) taas nostaa jo innokkaasti päätään. Mielessä olisi taas monta neulottavaa itselle ja muutamia myös muulle perheelle. Omien neuleprojektien kanssa ongelmaksi vain näyttää muodostuvan värin valinnan vaikeus. Sopivia malleja on löytynyt vaikka kuinka, mutta missä värissä niitä oikein neuloisi?

Keräsin kaikki itselle neulomani tekeleet kasaan, ja varsinkin nuo isommat neuleet kertovat aika paljon myös vaatekaappini värimaailmasta. Lisäksi tietenkin vaatteissa väreinä on musta ja valkoinen, jotka tuntuvat kuitenkin liian tylsiltä väreiltä neulottaviksi. Uusillekin projekteille näyttäisi siis pääsääntöisesti olevan tarjolla juurikin nuo kolme vaihtoehtoa: vaaleanpunainen, turkoosi (onneksi sentään aikamoinen sävyskaala) ja harmaa. Vai pitäisikö repäistä ja kokeilla jotain ihan muuta?


Kukkaloistoa puserossa


Juuri tällä hetkellä viikot tuntuvat kuluvan ihan hurjaa vauhtia. Vaikka työrintamalla ei elelläkään juuri nyt sitä hektisintä aikaa, niin kaikki muut menot ja jutut tuntuvat täyttävän viikot niin, että esim. blogin päivittämiselle ei näytä jäävän ollenkaan aikaa. Ja sitten toisaalta muut harrastukset, kuten neulominen ja lukeminen, ovat vieneet mennessään ja tuntuneet usein mukavammalta vaihtoehdolta oman ajan kuluttamiseen.

Näillä syyskeleillä ikuistamisen arvoisilta asukokonaisuuksilta tuntuvia päivän asuja on kertynyt useita. Pelkästään hellevaatteissa vietetyn kesän jälkeen farkut ja puserot (jopa sukkahousut!) tuntuvat piristäviltä, kun niiden käytöstä on kertynyt taukoa oikeasti jopa kuukausia. Ja tiedättekö mitä. En ole käyttänyt tänä syksynä nahkatakkia vielä ollenkaan! Tosin luulen, että siihen tulee muutos jo alkavalla viikolla.

Tässä siis yksi viime viikkoina päälle puettu asu. Farkut, kukkapusero ja lenkkarit vanhoja tuttuja, Maanantaimallin Huvitella-korvikset tilasin pari sunnuntaita sitten.

kukkapusero Pieces // farkut Lee // lenkkarit Gola // korvikset Maanantaimalli

Omenavuosi


Mökin historiankirjoissa vuosi 2018 tullaan muistamaan vadelma- ja omenavuotena. Jos valtava vadelmasato saattoi hieman loppupäästä kuivahtaa kokoon kuivuuden vuoksi, niin omenapuut eivät näytä poikkeuksellisesta kesästä kärsineen. Palstan kolmesta omenapuusta jokainen on tuottanut / tuottaa tänä vuonna ennätysmäärän omenaa. Ensimmäinen puu on pian satonsa antanut, keskimmäisen oksat notkuvat punaisina juuri nyt ja kolmannen satokausi on vasta aluillaan.

Meillä on leivottu omenapiirakoita ja -paistoksia, laitettu omenoita smoothien joukkoon ja syöty niitä sellaisenaan. Lisäksi keittelen pari kertaa viikossa mehumaijalla omenamehua seuraavien päivien tarpeiksi. Ystäviä on kutsuttu omenanhakuvierailuille, portinpieleen on laitettu omenoita ohikulkijoille ja mitähän vielä. Lisäksi erinäiset tuulenpuuskat ovat aika ajoin pudotelleet nurmikon punaiseksi, ja huonokuntoisten pudokkaiden vieminen pois palstalta on oma lukunsa. Onneksi mökkialueellamme on järjestetty omenakeräys huonoille omenoille!

Mutta tiedättekö mitä. Tästä kaikesta huolimatta omenat eivät ainakaan vielä pursua korvista ulos. Omenamehu maistuu koko poppoolle, oma yleensä niukkasatoinen suosikkipuukin tarjosi ennätysmäärän makeita omenoitaan, ja omenoiden nuokkiminen puusta poimurilla kuuluu edelleen suosikkimökkipuuhiini. Ehkä kuukauden päästä asia on jo täysin toisin, mutta vielä ainakin oman puutarhan omenat ovat ihana juttu.


Välikausiasu


Täällä löhöillään sohvalla, syödään irtokarkkeja ja nautitaan aika mahtavasta perjantaifiiliksestä! Lapsista 2/3 on sängyssä valmiina nukkumaan, 3-vuotias katsoo Postimies Patea tuossa vieressä (päiväkodissa nukutut päikkärit venyttää iltaa usein lähes yhteentoista), mies on salilla ja vedin itsekin pari tuntia sitten varsin onnistuneen perjantaitreenin, jonka jälkeinen puna vielä viipyilee kasvoilla (kuulun niihin, jotka muuttuvat treenatessan kirkkaan punaisiksi, ja tarkoitan siis ihan oikeasti kirkuvan punaisiksi). Ja mikä parasta, ehdin viimeinkin päivittämään blogia kiireisen viikon jälkeen.

Viime viikkojen sää on sallinut todellisen välikausipukeutumisen, kesävaatteiden ja syksyisten elementtien yhdistelyn. Kesän suosikit yhdistettynä syyslemppareihin eli tennareihin ja neuleisiin. Tykkään! Nämäkin housut nimittäin pakataan kesävaatelaatikkoon ihan pian. Keväällä tehty neuletakki sen sijaan on päässyt ulkoilutukseen monen kuukauden tauon jälkeen. Keväällä se ei takin virkaa montaa kertaa ehtinytkään suorittaa, kun jo siirryttiin lämpimämpiin keleihin. Nyt olen suorastaan ollut innoissani viileistä aamuista, kun se vihdoinkin on ollut tarpeen.


t-paita Vero Moda // housut Only // neuletakki itse tehty // kengät Vagabond // kaulakoru Accessorize

Kodin nurkkia


Yhtäkkiä elokuu on ohi. Koulun aloitus, omat työkiireet, harrastukset ja arki ovat vieneet vauhdilla mennessään, ja mennyt kuukausi tuntuu kadonneen taivaan tuuliin. Nyt onkin jo syyskuu, ja vaikka mökillä jatkuvat varsinkin omenoihin liittyvät askareet vielä useamman viikon ajan, niin katse kääntyy kotiin päin. Siivosin perjantaina pitkästä aikaa hieman perusteellisemmin, ja otin samaan syssyyn muutamia kotikuvia. Yläkerran huonevaihdoksen lisäksi mietinnässä on olohuoneen seinän maalaaminen, mutta saa nähdä, kauanko vielä kestää ennen kuin seinä tosissaan vaihtaa väriä harmahtavan turkoosiksi.