Nahkatakkikausi alkoi


Yksi varmimpia merkkejä keväästä on kellojen siirtäminen kesäaikaan. Tuo toimenpide, joka ainakin meidän perheessä hieman sotkee päivärytmiä, saa aikaan muitakin keväisiä ilmiöitä. Kuten sen, että illalla onkin yhtäkkiä tosi valoisaa. Ja se valoisuus yhdessä ensimmäisten iltaisin visertävien lintujen kanssa palauttaa yhtäkkiä mieleen, miltä ne kevät- ja kesäillat tuntuivatkaan.

Ja tietenkin pukeutumisen puolella keväästä kertoo se, kun villakangastakit alkavat väistyä kevyempien takkien tieltä. Eilen oli jo niin lämmin, että rohkenin lähteä liikkeelle nahkatakissa. Ehkä kohta on aika kaivaa uudestaan esiin ne valkoiset lenkkaritkin.

Hei ja ovathan kaikki jo huomanneet blogissa meneillään olevan arvonnan? Lisäinfoa löytyy täältä.

Mekko H&M / neule Selected Femme / legginsit Me&I / korvakorut Coruu* / huivi Pieces / nahkatakki New Look / nilkkurit Wonders

* korvikset saatu blogin kautta

Blogipohdintoja: lasten kuvat ja kuulumiset


Kävin tänään läpi valokuvia muutaman viime vuoden ajalta ja kuvia fiilistellessäni ryhdyin pohtimaan ja osittain harmittelemaankin, että niistä monet ihanat eivät ole päätyneet tänne blogiin asti. Syy on kuitenkin selvä, sillä noissa kuvissa poseeraavat lapseni.

Blogini alkutaipaleella puhuin tytöistä heidän etunimillään ja suoria kasvokuviakin esiintyi blogissa runsaasti. Jossain vaiheessa tämä kuitenkin alkoi hieman epäilyttämään, ja niinpä kuvat vähenivät ja lasten nimiäkään ei tule enää niin usein mainittua, vaikka eivät ne nyt ihan salaisuuksiakaan ole. Yksi syy siihen, että perhettämme koskevat postaukset ovat blogissa selkeästi vähentyneet on juurikin se, että en koe voivani enää kauhean avoimesti kertoa esimerkiksi pian kouluikäisen tyttäreni edesottamuksista. Toisaalta taas tuon vauvan kuulumisia on tullut edelleen raportoitua täällä säännöllisesti.

Nämä päätökset jokainen bloggaaja tekee oman tilanteensa ja näkemystensä mukaan, mutta itselläni on tullut suurempi tarve suojella etenkin noiden vanhempien lasten yksityisyyttä. Päätös on ollut oikeastaan aika helppo ja luonnollinenkin, sillä lapset eivät koskaan (varsinkaan nykyisin) ole olleet pääosassa blogissani. Asia, joka tänään kuvia katsellessani hieman harmittikin, koska jos tämä olisi perheblogi, niin mukaan olisi varmasti taltioitunut enemmän kuvia ja muistoja elämästämme. Sellaisia palasia, joita itsestäkin olisi kiva lueskella joskus myöhemmin. Toisaalta tuleehan niitä kuulumisia edelleenkin teille kerrottua ainakin muutamilla sanoilla muita juttuja käsittelevien postausten yhteydessä, kuvat vain ovat sitten hieman eri aiheista. Nämä tämän postauksen kuvat on julkaistu blogissa kuluneen vuoden aikana ja kertovat aika hyvin siitä, millaisten kuvien koen olevan vielä ihan ok.

Mitä mieltä te olette lasten kuvien (ja kuulumisten) julkaisemisesta sosiaalisessa mediassa? Entä kaipaako joku niitä postauksia, jotka käsittelivät enemmän perhe-elämäämme?

Mielessäni muhii pari muutakin bloggaamiseen liittyvää aihetta, joita ajattelin myös käsitellä omissa postauksissaan. Palataan siis blogiaiheisiin pohdintoihin taas myöhemmin.

Höyhenenkevyet Coruu-silikonikorut ja arvonta


Näyttävät korvakorut ovat tärkeä osa varsinkin kesätyyliäni, ne saavat simppeliinkin asuun mukaan jonkin jännittävän jujun. Siksi olin tosi iloinen ja otettu, kun minuun otettiin yhteyttä ja ehdotettiin yhteistyötä Coruu-silikonikorujen tiimoilta. Kyseisen verkkokaupan valikoimiin kuuluu nimittäin toinen toistaan upeampia ja näyttävämpiä korvakoruja, muita koruja unohtamatta.

Coruu on yritys, jota pyörittävät kaksi turkulaista naisyrittäjää, ja kaikki korut suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Silikoniset korut ovat kevyitä ja pehmeitä ja ne sopivat herkkähipiäisillekin, sillä silikoni on täysin turvallinen raaka-aine. Coruun verkkokaupan valikoimiin kuuluu niin korvakoruja, kaulakoruja kuin rannekorujakin. Omat suosikkini löytyivät juurikin korvakoruista. Korut ovat tosi kauniita ja ihan oikeasti höyhenenkevyitä, edes isoimmat korvikset eivät tunnu korvissa oikeastaan ollenkaan. Omia ehdottomia lemppareitani ovat nuo ensimmäisen kuvan mustat Raindrops long -korvakorut sekä kaikenkokoiset Feather-korvakorut.

Minulla on ihania uutisia myös teille, sillä sain Coruun naisilta arvottavaksi kolme lahjakorttia. Yksi onnekas lukija saa siis valita itselleen mieleisensä korvakorut Coruun valikoimista, toinen onnekas saa itselleen haluamansa kaulakorun ja kolmas suosikkirannekorunsa. Arvontaan voit osallistua kommentoimalla oman suosikkisi Coruun valikoimista joko tähän postaukseen tai Kotisaari-blogin Facebook-sivuilla tämän postauksen linkin alle. Saat vielä toisen arvan, jos olet tai liityt blogini lukijaksi Googlen lukijaraadissa tai tykkäämällä Kotisaari-blogista Facebookissa.

Kerro siis kommentissa oma Coruu-suosikkisi, sähköpostiosoitteesi sekä monellako arvalla olet mukana. Osallistumisaikaa on aina keskiviikkoon 6. huhtikuuta saakka. Verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan tästä. Onnea arvontaan!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT! Kiitokset osallistujille:-)


*Postauksessa näkyvät korut saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Suklaamascarponebrowniet


Meillä alkoi tänään koko perheen pääsiäisloma. Loman sekä yksivuotiaan synttärikahvivieraiden kunniaksi leivoin näitä kaksivärisiä brownieita. Nam. Mukavaa vaihtelua perusbrownieille. Tässä teillekin ohjetta jakoon, jos vaikka jotain hyvää tekee mieli, mutta pääsiäisen perusherkut eivät iske.

Suklaataikina

200 g tummaa suklaata
200 g suolatonta voita
3 kananmunaa
3 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja (tai gluteenittomia jauhoja)

Tuorejuustotäyte

400 g mascarponea tai maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl vaniljasokeria
1,5 dl tomusokeria
2 kananmunaa

Koristeluun
vadelmia

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Voitele leivinpaperi voilla ja laita se 20x30 cm:n kokoiseen uunivuokaan.
Sulata suklaa vesihauteessa. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Lisää hieman jäähtynyt suklaa-voiseos vaahdon joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Siivilöi vehnäjahot taikinaan ja sekoita.
Sekoita tuorejuustotäytteen ainekset keskenään.
Levitä 3/4 suklaataikinasta vuokaan. Levitä tuorejuustotäyte päälle. Lisää loppu suklaataikina tuorejuuston päälle. Tee taikinan pintaan veitsellä kuvioita.
Paista uunin keskitasossa 35 - 40 minuuttia. Brownie saa jäädä tahmeaksi.
Jäähdytä ja leikkaa paloiksi.
 

Midihame ja palmusunnuntain tunnelmia


Täällä on juuri kotiuduttu virpomisreissuilta ja nyt keskitytään nauttimaan niistä työn antimista, joista henkisenä tukena mukana kulkenut äitikin sai osansa. Alun perin tyttöjen piti virpoa vain lähistöllä asuvia kummejaan, mutta toisten virpojien herkkuja notkuvia koreja vilkuiltuaan meidän ensikertalaisemme rohkaistuivat soittamaan myös muutamien naapureiden ovikelloja. Kunhan ensin oli pikapikaa koristeltu lisää vitsoja vaihtokauppoja varten ja väännetty kättä siitä, pukeutuuko keskimmäinen kissaksi vai noidaksi. Lopulta neidit lähtivät kierrokselle kumpikin äidin paraatimekoissa (joista toinen istui nuoremman tyttären päälle niin hyvin, että ihan sitä rupesi miettimään, kuinka pienissä vaatteissa sitä itse oikein kulkee..) pienen ehostuksen kera, esiliinoja ja huiveja unohtamatta.

Aurinkoinen päivä sai sen verran kevätfiiliksiä liikkeelle, että tuntui sopivalta hetkeltä kaivaa esiin kaapin perukoilla talvehtinut midihame. Viimeinkin vähän vaihtelua niihin ainaisiin farkkuihin, jotka täällä bloginkin puolella ovat dominoineet alkuvuoden asukuvavirtaa.

Hame ja neule Asos  / korvakorut Tallinnasta jostakin vanhan kaupungin pikkuputiikista / reppu Zara / lenkkarit Nike / takki mint&berry / huivi Cubus

Ennen ja nyt


Onpa jotenkin jännä olo tänään. Aurinko paistaa ja mieli on vahvasti tässä hetkessä ja tulevassakin, mutta silti samalla myös menneet ovat muistutelleet itsestään. Esikoisen koulukuvioiden selkiydyttyä omat koulumuistot nousivat aika vahvasti pintaan, ja ensimmäiset äidin kyyneleet lapsen koulun alkuun liittyen on nekin nyt vuodatettu.

Lisäksi kuulin juuri, että kaikkien aikojen suosikkibändini Kent lopettaa (mutta tulee jäähyväiskiertueellaan onneksi käymään myös Suomessa). Siinä on yhtye, jonka musiikki on kietoutunut osaksi omaa elämääni ja sen tapahtumia jo melkein kahdenkymmenen vuoden ajan. Ruotsalaisbändiä kuuluu osittain kiittäminen myös ammatinvalinnastani. Ainakin Kentin laulujen sanat antoivat lukioaikoina lisäintoa ruotsin opiskeluun.

Nämä kuvat taas liittyvät vielä yhteen kolmanteen asiaan menneisyydestäni. Olin nuoruudessani nimittäin varsinainen lukutoukka, mutta tämä rakas harrastus on jäänyt aika pahasti ruuhkavuosien kiireiden, ja myönnetään, myös osittain tämän blogiharrastuksen, jalkoihin. Kuitenkin nyt kotiäitinä, kuopuksen vielä nukkuessa pitkiä pätkiä päivällä, on tuotakin harrastusta hyvä mahdollisuus elvyttää. Kirjaston hyllystä tarttui tällä kertaa käteen Humiseva harju. Siinä siis päiväkahviseuralaiseni tänään.


Printtipilotti


Kyllä meitä nyt miehen kanssa hemmotellaan laatuajalla. Edellisistä treffeistä ei ole kuukauttakaan ja eilen pääsimme taas kahden kesken keskustaan tuulettumaan. Tällä kertaa minä sain valita ravintolan ja tein meille jo hyvissä ajoin pöytävarauksen modernia meksikolaista ruokaa tarjoavaan Patronaan Annankadulle. Suosittelen - ruoka, tunnelma ja palvelu osuivat nappiin, ja taas tuntuu siltä kuin olisi tehnyt pikamatkan jonnekin kauemmaksi! Samalla tuli myös todettua, että jo vuosia vaivanneen tsatsikiriippuvuuteni rinnalle on kehittymässä lähes yhtä koukuttava suhde myös guacamoleen.

Illan asuksi valikoitui kevään uusi ostos kuviollinen pilottitakki. Ei löydy ostoslistalta ja jäi siksi useaan otteeseen kauppaan, kunnes en enää voinut vastustaa kiusausta ja sain järkeiltyä itselleni, että ehkä tällaiselle on näin kevättä vasten ja kesällä enemmän käyttöä kuin uudelle villatakille. Pilotti pääsi päälle myös tänään, tällä kertaa mustien housujen ja mustan t-paidan kanssa, kun lähdin keväämmällä 90 vuotta täyttävän mummini seuralaiseksi seurakunnan tasavuosikahveille.

Pilottitakki Vero Moda / farkut Crocker / pusero Vero Moda / nilkkurit Ecco

Lisää peilikokeiluja


Kun vauva nukkuu, niin äiti sisustaa. Tällä kertaa vieläpä varsin väliaikaisesti. Tämä stailaus nimittäin oli siivottava innokkaiden kätösten ulottuvilta ennen kuin yksivuotias heräsi päiväuniltaan.

Eteisen peilimme irtosi tällä viikolla osittain seinästä. Ei niinkään pikkutyypin toimesta, vaan ihan vain siitä syystä, että aikoinaan liian heppoisasti kiinnitetty ruuvi antoi viimein periksi. Uskoisin, että tovi voi vierähtää, ennen kuin peili taas on paikoillaan ja niinpä päätin kokeilla sitä puolestaan tv-tason kaveriksi. Tuo tv-taso on muuten ollut jo lähtemäisillään meiltä useampaan otteeseen. Myynnissäkin se jo oli, kunnes tulin toisiin aatoksiin. Ehkä allekirjoittanutta ei ärsytä niinkään itse taso, kuin sen päällä jököttävä mustaharmaa möhkäle, jota telkkariksikin voi kutsua.

Eteisen peilille löytyi siis väliaikainen sijoituspaikka, mistä sitä ei taida vauvakaan saada kumoon. Toisin on kuitenkin tason päällä olevan irtaimiston laita. Täällä kiinnostus omiin leluihin on nimittäin taas nollissa ja sen sijaan kaikki muu tutkitaan tarkkaan. Sitä mukaa kun laatikoihin asennetaan lapsilukkoja ja kaappeja suljetaan muilla viritelmillä, niin poika löytää jotain uutta kiinnostavaa. Oli se sitten lasinkeräyssanko, siivouskaapista ulos vedettävä imuri, kirjahyllyn kirjat tai vessaharja.


Kosmetiikkakokeiluja: Four Reasons


Osittain tuon tässä postauksessa mainostamani CosmEthics-sovelluksen innoittamana päätin hiljalleen päivittää puteleitani hieman myrkyttömämpiin vaihtoehtoihin. Ihanteena olisi löytää uudet lempparituotteet luonnonkosmetiikan joukosta, mutta välttämätöntä se ei kuitenkaan ole. Pääasia, että tuotteet eivät sisällä niitä kaikista pahamaineisimpia ainesosia (niin että sovellus näyttää vihreää).

Ensimmäisenä kokeiluun pääsi uusi shampoo ja hoitoaine. Törmäsin suomalaiseen Four Reasons -merkkiin Sokoksella ja ystävällisen myyjän neuvojen jälkeen mukaan valikoitui Volume Shampoo ja Blond Conditioner. Tuo volyymishampoo on kuulemma passeli melko normaaleille (mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan) ja nopeasti ravoittuville hiuksilleni, vaikka lisävolyymiä en erityisesti kaipaillutkaan. Blondihoitoaine puolestaan sopii vaaleille hiuksilleni kirkastamaan väriä hiukkasen (sarjasta löytyy myös erikseen keltaisuutta poistava hopeashampoo ja -hoitosuihke). Lisäksi ostin myös syväpuhdistavan shampoon, jolla hiukset kannattaa pestä noin kahden viikon välein, jos on ahkera kuivashampoon tai hiuspuuterin käyttäjä (jep).

Nämä uudet tuttavuudet ovat olleet käytössä nyt lähes kuukauden päivät ja tykkään kyllä. Hiukset vaikuttavat hyvinvoivilta, väri tuntuu kirkastuneen ja päänahan ongelmat (joista kärsin edellisen shampoon kanssa) ovat vähentyneet, joskin kuontalo rasvoittuu edelleen niin, että pesu kahden päivän välein on välttämätön. Silti tuntuu siltä, että tukkani on nyt tasapainossa. Tuotteiden tuoksut ovat hillittyjä ja melko neutraaleja, oma suosikkini on blondihoitoaineen ihana sitruunainen tuoksu. Täältä siis arvosanaksi 9.


Peili piirongin päällä


Lauantai-illan terkut täältä Kotisaaresta. Tänään päästiin koko perhe synttäröimään tuttavaperheen luokse ja nyt odotellaan vielä pizzatoimitusta. Kovin on siis lauantaihin sopivat fiilikset tällä hetkellä.

Pari postausta sitten pohdiskelin sivulauseessa uudistusta makuuhuoneen piirongin päälle, ja tänään päivällä syntyi kuvien kaltainen kokeilu. Valkoreunainen peili on ollut tyhjän panttina jo jonkin aikaa, ja päätin nyt nostaa sen kokeilumielessä tuohon piirongin päälle. Oikeastaan tuolle seinälle oli muita suunnitelmia, mutta ainakin toistaiseksi peili tuossa on ihan kivaa vaihtelua. Samalla otin käyttöön myös yhden astiakaappiin unohtuneen Mariskoolin. Sen turkoosin, tietty. Myös riisipaperivalaisin sai väistyä tämän uuden järjestyksen tieltä, ja nyt pohdinnassa onkin mahdollinen uusi valaisin, sillä jotain vaihtoehtoista valonlähdettä kattolampun lisäksi tuohon kyllä kaipaisin.


Kevättä rinnassa ja lenkkarit jalassa


Pakkohan se oli maaliskuun kunniaksi kokeilla uusia lenkkareita ihan oikeasti käytössä. Siitä huolimatta, että lunta on vielä maassa ja tyttöjä hakiessani hermoilin, että onkohan päiväkodin piha kovinkin kurainen. Kummasti tällainen tempaus saa askeleen kevyeksi, kuvaannollisesti sekä ihan oikeastikin, sen verran mukavat nämä ovat jalassa. Vähän tuo kylmä viima palautteli takaisin maan kamaralle ja oikeaan vuodenaikaan, mutta valoa kohti selkeästi mennään, kun vauvakin on alkanut herätä jo viideltä tai kuudelta aamuisin (pimennysverhot harkinnassa). Nyt kuitenkin riittää parin päivän fiilistely, ja nämä valkoiset lenkkarit pääsevät takaisin jemmaan vielä ainakin muutamaksi viikoksi.

 Lenkkarit Nike (Air Max Thea) / takki mint&berry / poolomekko Object / huivi Asos

Tyynyjä kevätkotiin


Varma kevään merkki täällä meillä kotosalla on se, että auringossa kylpevä sohva rupeaa näyttämään siltä, että se tarvitsee lisäpiristystä uusista tyynyistä. Joskus ne sisustustyynyt löytyvät omista jemmoista, mutta varsinkin nyt tuntuu siltä, että pari ihan kokonaan uuttakin voisi meille muuttaa.

Olin aikeissa kirjoittaa postauksen aivan eri aiheesta, mutta tämä sohvatyynytilanne äityi niin akuutiksi, että rupesinkin sen sijaan kahlaamaan läpi muutaman verkkokaupan tyynytarjontaa ja tekemään inspiskollaasia löytämistäni suosikeista. Selkeästi nyt kaivattaisiin siis lisää graafisia kuvioita, vaaleanpunaista, minttua ja mustavalkoistakin. Joku saattaisi tähän väliin huomauttaa, että noita kaikkia sohvalla taitaa olla jo nytkin, mutta jos se joku niin rohkenisi tehdä, niin luultavasti en kuuntelisi.

Tyynyt vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas:
1 / 2 / 3 / 4 / 5 / 6 / 7 / 8