Olen neulonut villasukkia verrattain vähän, ja lähes aina niissä on tuntunut olevan jotakin jollakin lailla pielessä. Ensiksikin kantapään tekeminen on takkuillut aina, sukasta on tullut usein liian löysä, ja vaikka juuri villasukissa jos missä voisi leikitellä erilaisilla väriyhdistelmillä, niin aina olen onnistunut valitsemaan niihin jotenkin tylsät sävyt.
Tänään kuitenkin päättelin sukat, joihin olen tosi tyytyväinen! Taisin tulla löytäneeksi lempparikantapään (tiimalasi) ja näteimmän kärkikavennuksen (sädekavennus) ja samalla luoneeksi omasta päästäni sukkamallin, josta tuli todella kiva! Malli sai nimensä kaapista löytyvien Marimekon lasien mukaan, sillä yhdennäköisyys on ilmeinen vaikkakin alkujaan täysi vahinko. Myös jämälangoista löytyneet värit osuivat kerrankin nappiin, ja ovat kaiken lisäksi sukkien uuden omistajan, ekaluokkalaisen, mieleen.
Mulle iski tänä syksynä vastenmielisyys villasukkien tekoon. Vaikka siis osaan tehdä mieleisiä sukkia. Epäilen tehneeni niitä liikaa. Onneksi perheellä riittävästi sukkia, niin voin pitää taukoa.
VastaaPoistaMeillä taas sukantekijöitä on lähipiirissä ollut useampiakin, joten en niitä siksikään ole pahemmin tehnyt ja löytänyt sitä omaa tapaani.
PoistaEhkä taas tauon jälkeen sinäkin innostut:-)
Onpa kauniit sukat!
VastaaPoistaVoi kiitos<3
Poista