Vuoden viimeinen


Vuoden ja vuosikymmenen viimeinen päivä. Vaikka yleensä miellän syksyn enemmän uuden aluksi, niin tänään olen pohdiskellut myös mennyttä vuotta. Vuosi 2019 on ollut kaikin tavoin oikein hyvä. Olen kipuillut aikaisempaa vähemmän omien valintojeni kanssa ja kokenut samalla useaan otteeseen, että juuri näin on hyvä monella tapaa. Olemme matkustelleet ennen kaikkea ympäri Suomea ja lisäksi kokeneet unohtumattomat häät Italiassa. Olen rakastunut mökkiini entistä enemmän ja iloinnut siitä, kuinka se muodostuu vuosi vuodelta tärkeämmäksi myös muulle perheelle. Olen kantanut huolta läheisistäni ja muistellut ehkä edellisvuosia enemmän täältä jo poistuneita. Olen tuntenut kiitollisuutta perheestäni ja ystävistäni, jotka antavat minun olla juuri sellainen kuin olen. Olen aloittanut kaksi uutta liikuntaharrastusta (ja jatkanut yhtä vanhaa), joista toinen jäikin näillä näkymin pelkästään tämän vuoden jutuksi, mutta toinen on antanut jo nyt niin valtavan määrän lisäenergiaa, että se jatkuu toivon mukaan vielä pitkään. Olen kokenut työrintamalla sekä epävarmuutta että iloinnut uusista haasteista ja yhden ammatillisen unelman täyttymisestä.

Entäs sitten se alkava vuosi? Jään odottamaan jännityksellä, mitä se tuo tullessaan.

jumpsuit kirppikseltä (löytyi eilen Maanantaimarketista) // neuletakki omatekemä (2018) // korvikset jokunen vuosi sitten TOKYOn joulumyyjäisistä

Lähetä kommentti