Vauva on tänään jo neljän viikon ikäinen. Edelleen niin kovin vakava veikko, joka tarkkailee ympäristöään tuimasti ilmeenkään värähtämättä. Nukahtamishetkellä väläyteltyjen tahattomien hymyjen lisäksi tuota valloittavaa ilmettä on jaeltu varsin säästeliäästi, kerran isälle ja kaksi äidille. Toistaiseksi eniten vauvaa on hymyilyttänyt hoitopöydän viereen kiinnitetty neuvolasta saatu keltainen hymynaama, jolle flirttaillaan huomattavasti useammin kuin vanhemmille tai siskoille.
Varsin rauhallinen tapaus on vauva muutenkin. Jos itkettää, niin se johtuu lähes aina nälästä, joskus tylsyydestä tai vatsavaivoista, väsymyksestäkin. Iltaisin yöunille käydään yhdentoista aikaan ja päivä alkaa kahdeksan ja yhdeksän välillä. Siinä välissä vauva nukkuu n. 1,5 tuntia kerrallaan, heräten öisin säännöllisesti syömään 5 - 6 kertaa yössä. Alkuyön hieman pidempi unipätkä on siis toistaiseksi unohdettu. Päivisin torkutaan lyhyempiä pätkiä aamulla ja pisimmät yhtäjaksoiset unet iltapäivällä vaunuissa, joskus jopa kolmekin tuntia. Iltaisin seurustellaan ja taas torkahdellaan. Vaunujen ja ulkoilun tultua mukaan kuvioihin nukahtaminen päiväsaikaan sisätiloissa vaikuttaa muuttuneen hitusen haasteellisemmaksi.
Tiheän yösyömisen lisäksi vauva pitää vieruskavereitaan hereillä myös örisemällä ja natisemalla unissaan. Päivisin ollaan toistaiseksi vielä kovin vaitonaisia. Käsillä ja jaloilla huidotaan topakasti varsinkin silloin, kun alkaa olla nälkä. Seuraava neuvola meillä on vasta perjantaina, mutta kaksiviikkoisena rikkoontui neljän kilon raja ja ainakin itsestäni tuntuu, että pituuttakin on tullut lisää jo varmasti muutama sentti. Ensimmäiset pieneksi käyneet vaatteet on jo siirretty syrjään.
by Sanna M.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogia kirjoittaa Sanna, hetken vielä kolmekymppinen neljän lapsen äiti, vaimo, yrittäjä, puuskittainen sisustaja ja aloitteleva siirtolapuutarhuri. Blogissa tarjolla pastellisia kotijuttuja, päivän asuja, neulomisprojekteja, mökkielämää sekä aika paljon kaikkea muutakin.
Instagramissa:
@kotisaarensanna
@kotisaarenkesakeidas
Kuvat ovat omiani, ellei toisin mainita. Ethän siis kopioi niitä ilman lupaani! Kiitos!
Archive
-
►
2022
(1)
- ► helmikuuta (1)
-
►
2021
(15)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (2)
- ► maaliskuuta (4)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (2)
-
►
2020
(6)
- ► joulukuuta (1)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (1)
-
►
2019
(45)
- ► joulukuuta (3)
- ► marraskuuta (1)
- ► toukokuuta (6)
- ► huhtikuuta (3)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (6)
- ► tammikuuta (6)
-
►
2018
(69)
- ► joulukuuta (5)
- ► marraskuuta (3)
- ► heinäkuuta (6)
- ► toukokuuta (6)
- ► huhtikuuta (8)
- ► maaliskuuta (6)
- ► helmikuuta (7)
- ► tammikuuta (7)
-
►
2017
(83)
- ► joulukuuta (8)
- ► marraskuuta (7)
- ► heinäkuuta (8)
- ► toukokuuta (5)
- ► huhtikuuta (7)
- ► maaliskuuta (8)
- ► helmikuuta (8)
- ► tammikuuta (8)
-
►
2016
(98)
- ► joulukuuta (8)
- ► marraskuuta (8)
- ► heinäkuuta (6)
- ► toukokuuta (7)
- ► huhtikuuta (11)
- ► maaliskuuta (12)
- ► helmikuuta (11)
- ► tammikuuta (10)
-
▼
2015
(134)
- ► joulukuuta (11)
- ► marraskuuta (13)
- ► heinäkuuta (7)
- ► toukokuuta (14)
- ► huhtikuuta (14)
- ▼ maaliskuuta (14)
- ► helmikuuta (11)
- ► tammikuuta (13)
-
►
2014
(135)
- ► joulukuuta (13)
- ► marraskuuta (14)
- ► heinäkuuta (3)
- ► toukokuuta (15)
- ► huhtikuuta (14)
- ► maaliskuuta (12)
- ► helmikuuta (10)
- ► tammikuuta (13)
-
►
2013
(185)
- ► joulukuuta (16)
- ► marraskuuta (21)
- ► heinäkuuta (13)
- ► toukokuuta (5)
- ► huhtikuuta (11)
- ► maaliskuuta (19)
- ► helmikuuta (19)
- ► tammikuuta (23)
-
►
2012
(233)
- ► joulukuuta (22)
- ► marraskuuta (22)
- ► heinäkuuta (25)
- ► toukokuuta (25)
- ► huhtikuuta (22)
- ► maaliskuuta (17)
- ► helmikuuta (13)
- ► tammikuuta (11)
-
►
2011
(1)
- ► joulukuuta (1)
Mikä suloisuus! <3 Voi kunpa aika menisi nopeasti ja meidänkin kotiin tulisi vauvantuoksua!
VastaaPoistaKiitos Marru<3 Sanos muuta, minäkin toivoin, että aika kuluisi nopsaan ja nyytti saapuisi ja nyt kun vauva on tässä, niin toivon, että aika hidastuisi:-) Ihanaa odotusta sinne!
Poista