Piilokoju

Pitkospuita on kävelty jälleen. Tällä kertaa ei tosin ihan Lammassaareen saakka, vaan pitkänperjantain luontoretkellä koluttiin Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen muita osia. Käytiin lintutornissa ihailemassa maisemia ja lintubongareiden järeitä kiikareita (ilman noita varusteita "lintuparatiisin" tähdistä ei näkynyt jälkeäkään), kerättiin keppejä matkakantamuksiksi ja seikkailtiin suhisevan kaislikon läpi piilokojulle.

Tuolla kaislikon keskellä on helppo unohtaa muun maailman läsnäolo, kaupungin läheisyys ja oikeastaan kaikki muukin. Miten niin lähellä voi olla paikka, jossa voi tuntea olevansa niin kaukana.