Pöytäliina-asiaa

Pöytäliina on meidän perheessä ainakin ihan välttämätön. Värisyttää ajatellakin, mitä perintö-Aallosta olisi jäljellä, jos pöydän oma pinta olisi kaatuvien maitojen ja liian täydestä lusikasta putoavan ruoan armoilla (muutamia mainitakseni). Edellisestä lauseesta voikin siis jo päätellä, että meillä suositaan kerniä ja vahakankaita.

Ja sitten vielä sekin, että pöytä on pyöreä. Olenko vain onnistunut kulkemaan kaupoissa laput silmillä vai olenko oikeassa, kun väitän, että pyöreälle pyödälle on lähes mahdoton löytää valmista liinaa? Toki valmisliinoista voi sellaisia itse muokata, mutta silloinkin neliönmuotoisia. Pyöreän liinan ompelemista en tohdi edes kokeilla. Helpointa on ostaa liina tai kangas, jonka voi leikata pyöreäksi ja sopivan kokoiseksi. Eli siis kerni- tai vahakangas.

Ihan suosikeiksi meillä ovat nousseet Finlaysonin kernit (jotka näköjään juuri nyt ovat ainakin netissä tarjouksessa!), joiden leveys on tarpeeksi suuri (liinaa jää mukavasti pöydän reunojen yli) ja ne voi vielä pestä koneessakin. Pyöreäpöytäisen kodin äiti kiittää!

Ja haaveilee salaa pitkästä pöydästä, jollaista tuskin koskaan tulee saamaan, sillä rakkaus ja tunneside pyöreään on liian suuri ja vahva.